Itä-Suomi on monissa kehittämishankkeissa jäänyt sivuun, vaikka on puhuttu, että jo geopoliittisen aseman vuoksi tämäkin kolkka Suomea on pidettävä asuttuna. Pohjoiskarjalaiset uskovat yhä vähemmän ison kirkon päättäjiä, kun he väittävät puheissaan pitävänsä alueemme elinvoimaa tärkeänä.
Meillä Keski-Karjalassa on erityinen syy seurata valtiovallan suunnitelmia Itä-Suomen kokemien menetysten kompensoimiseksi. Kantapään kautta olemme täällä tunteneet sen, miten itäraja vaihtoi SWOT-analyyseissä ulkoisena vaikuttajana paikkaa "mahdollisuudet" -lohkosta "uhat" -lohkoon. Hyvältä ei näytä sekään, että useat merkittävät elinvoimahankkeet ovat suuntautuneet enemmän Länsi- kuin Itä-Suomeen.
Alueen yrittäjien tunnelmat puki sanoiksi presidentinvaalitilaisuudessa Kiteellä aiheesta kysynyt paikallisen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Reima Luukkainen: "Nyt on tullut lunta tupaan niin rajusti, kun ajatellaan infra-, energiaratkaisuja, että alkaa olla aika kova paketti käsissä yrityksillä, että ne enää viitsivät pysyä täällä."
Jos jo olemassa olevat yrittäjät viestivät, että viitsiikö täällä enää olla, niin miten tämän kääntää siihen asentoon, että tänne pitäisi saada uusia yrityksiä? Entä mitä tekevät tässä tilanteessa alueen asukkaat, jotka ovat uhassa jäädä ilman työtä? Itäsuomalaisen maaseutu on tyhjenemässä ja kohta näivettyvät taajamatkin.
Itä-Suomen tilanteeseen on kyllä alettu reagoida eri tahoilla. Itä-Suomen maakuntaliitot kiirehtivät valtiovaltaa nopeisiin päätöksiin ja tekoihin uuden suunnan luomiseksi. Maakuntaliittojen viesti oli selvä: Jos reagointi jää ohjelmiin ja strategioihin, niiden toteutusta ja tuloksia voidaan odottaa vasta pitkän ajan päästä. Konkretiaa olisi nyt tarttua alueelta viime vuonna ehdotettuihin valtiosihteeritason työryhmän tuloksena syntyneiden toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Maakuntaliitot vaativat, että muun muassa elinkeinoelämään, saavutettavuuteen, energiaverkkoihin ja matkailun tukemiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää valtiolta nopeita päätöksiä ja resursseja.
Maakuntaliitot muistuttavat, että itäisen Suomen maakunnissa on korkeatasoista osaamista ja rikkaat luonnonvarat. Alueiden kehittämiseksi on luotu toimivat järjestelmät, jotka parantavat elinvoimaisuutta ja ihmisten hyvinvointia. Kun Itä-Suomea vahvistetaan, vahvistetaan koko Suomea. Tähän tarvitaan selkeitä signaaleja valtiolta.
Tunnelin päässä saattaa häämöttää valoa. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen vakuutti vieraillessaan viime viikolla Kiteellä ja Tohmajärvellä (Koti-Karjala 7.2.2023), että valmisteilla olevasta Itä-Suomi-ohjelmasta on tarkoitus tehdä sellainen, missä tapahtuu todellisia konkreettisia asioita ja hyvinkin pian. Heti tuli kuitenkin kylmä suihku, josta kertoi sanomalehti Karjalainen 6.2.2023: Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaus pudottaa Joensuun ja Kuopion pois kasvukeskusten joukosta, mikä vaikuttaa koulutuksen aloituspaikkoihin Pohjois-Karjalassa.
K.S.