Juuri kun Fingrid oli ehtinyt ilmoittaa, että Suomi on siirtymässä sähkön suhteen omavaraisuuteen, saapuivat ennätyspakkaset ja muuttivat tilannetta. Sähköpulan uhatessa pörssisähkön hinta nostettiin kirpsakkana pakkasperjantaina ennätyslukemiin, jotta ihmiset saataisiin kuluttamaan sähköä vähemmän.
Ja sehän onnistui. Kokonaiskulutus laski noin 6 prosenttia. Säästämisvinkkejä tulvi mediasta tuutin täydeltä. Säästämisestä syntyi nyt hyviä tarinoita. Vielä vuosien päästä kerrotaan, miten silloin tammikuussa 2024… Kuka siirsi pakasteensa ulkoilmaan, kuka nautti ateriansa kylmänä ja taisipa joku muuttaa hotellimajoitukseen, niin omaa asuntoa ei tarvinnut pitää niin lämpimänä.
Kaikesta lämmityksestä ei kuitenkaan voi säästää. Rakennusten kunnossa pitäminen vaatii huolellisuutta varsinkin kovalla pakkasella. Putkirikkoja ja kosteusvaurioita voi seurata liiallisesta säästämisinnosta - ja jopa ilman sitä.
Samassa yhteydessä tuli esiin myös se, mihin sähköä Suomessa kulutetaan. Minulle tuli täytenä yllätyksenä mittakaava, jonka digitaalinen liikenne, serverit ja verkon ylläpitäminen, sähkönkulutuksesta nappaa.
Erityisesti mobiilidataa kulutetaan Suomessa asukasmäärään suhteutettuna jopa eniten maailmassa, koska suurella osalla on rajattoman datansiirron sisältävä kiinteähintainen mobiililiittymä. Niiden kautta käytetään suuri osa mediasisällöstä.
"Mobiilidata on hyvä palvelujen saatavuuden kannalta, mutta sillä on kustannus, joka ei ole ympäristölle hyvä", Aalto-yliopiston professori Jukka Manner sanoo.
Tutkimusryhmä selvitti hänen johdollaan tuhannen kotimaisen verkkosivun kokoa. Tulosten mukaan datan määrä on verkkosivuilla kolminkertaistunut ja mobiilisivuilla kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Seurauksena on jättimäinen energiankulutus, kun data ensin tallennetaan palvelimilla, siirretään tietoverkon kautta ja prosessoidaan lopuksi päätelaitteissa. Mannerin mukaan etenkin visuaalisuus kuormittaa sivustoja.
Esimerkiksi yhden 4K-elokuvan katsominen mobiiliverkossa vie saman verran energiaa kuin saunan lämmittäminen. Netin ja sitä tukevien järjestelmien hiilijalanjälki on tutkimusten mukaan jo suurempi kuin lentoliikenteen, ja sen on arvioitu kasvavan viidennekseen maailman koko energiankulutuksesta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Etätyö, etäyhteyksillä toimiva asiointi ja vaikkapa virtuaalimatkat mielletään energiatehokkaiksi toiminnoiksi. Tulevaisuudennäkymät viimeistään kääntävät tilanteen taas toiseen vinkkeliin. Vanha sanonta kuuluukin: Suo siellä, vetelä tiällä.
Mirja Hurskainen