Suo­mes­sa kuo­huu: Pisa-tut­ki­muk­sen tu­lok­set on jul­kis­tet­tu. Ma­te­ma­tii­kan osaa­mi­sen ja lu­ku­tai­don taso ovat tu­los­ten mu­kaan not­kah­ta­neet, mut­ta ei­vät kui­ten­kaan ro­mah­ta­neet. Nyt jo­kai­nen ha­lu­aa pis­tää lu­sik­kan­sa tä­hän sop­paan – ja pis­tän­pä mi­nä­kin.

Pit­kän opet­ta­jau­ra­ni ai­ka­na olen näh­nyt pe­ru­so­pe­tuk­sen muu­tok­sen. 1980-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen on ope­tus­suun­ni­tel­ma pis­tet­ty uu­sik­si nel­jä ker­taa. Ope­tuk­sen si­säl­löt ei­vät ai­na niin suu­res­ti ole muut­tu­neet, mut­ta ope­tus­me­ne­tel­mät, pai­no­pis­te­a­lu­eet ja ta­voit­teet. Muis­ta­nee­ko­han moni, et­tä on näh­ty sel­lai­nen­kin ope­tus­suun­ni­tel­ma, jos­sa pai­kal­li­suus oli tär­ke­äs­sä roo­lis­sa. Nyt voi­mas­sa ole­va ope­tus­suun­ni­tel­ma olet­taa op­pi­lail­ta it­se­oh­jau­tu­vuut­ta, vaik­ka se ei on­nis­tu kai­kil­ta ai­kui­sil­ta­kaan.

Ylei­sen kes­kus­te­lun pe­rus­teel­la suu­rin syyl­li­nen ta­son tip­pu­mi­seen tun­tu­vat ole­van it­se op­pi­jat, nämä kän­ny­köi­hin­sä up­pou­tu­neet tu­le­vai­suu­tem­me toi­vot. Kes­kit­ty­mis­ky­vyn puut­tu­mi­sen aja­tel­laan joh­tu­van so­me­si­säl­lön ja -maa­il­man vai­ku­tuk­ses­ta.

Mut­ta on myös ai­het­ta kat­soa pei­liin. Kou­luis­sa on ajau­dut­tu sel­lai­siin op­pi­mi­sym­pä­ris­töi­hin ja ope­tus­me­ne­tel­miin, jot­ka jo si­näl­lään häi­rit­se­vät kes­kit­ty­mis­tä. Epäyh­te­näi­set ja vaih­tu­vat ope­tus­ryh­mät, avoi­met luok­ka­ti­lat ja pelk­kään di­gi­ai­neis­toon poh­jaa­va ope­tus ovat har­val­le pa­ras vaih­to­eh­to. Kun tä­hän li­sä­tään vie­lä se, et­tä tu­kea op­pi­mis­vai­keuk­siin ei ai­na ole riit­tä­väs­ti tar­jol­la, on jo­kai­ses­sa luo­kas­sa mon­ta, joi­den op­pi­mi­ses­sa on haas­tei­ta. Kun ilo op­pi­mi­ses­ta ja osaa­mi­ses­ta jää puut­tu­maan, nä­kyy se kes­kit­ty­mi­sen vai­keu­te­na ja jopa häi­rit­se­vä­nä käy­tök­se­nä.

Kou­lut kyl­lä hyö­tyi­si­vät hal­li­tu­soh­jel­mas­sa lu­va­tus­ta kän­nyk­kä­kiel­los­ta, mut­ta ope­tus­mi­nis­te­ri An­na-Maja Hen­riks­son torp­pa­si sen edus­kun­nan ky­se­ly­tun­nil­la 7.12. pe­ru­soi­keuk­siin ve­to­a­mal­la. Hä­nen mie­les­tään asia hoi­tuu kou­lun jär­jes­tys­sään­tö­jen avul­la. Täs­tä läh­tien me­di­a­lu­ku­tai­toi­set op­pi­laat osaa­vat kyl­lä ve­do­ta pe­ru­soi­keuk­siin­sa. Usein op­pi­lail­la on käy­tös­sä hen­ki­lö­koh­tai­set tie­to­ko­neet, ja kän­ny­kät jou­ta­vat var­sin hy­vin park­kiin tun­tien ajak­si.

Jos­pa nyt ihan oi­ke­as­ti ky­syt­täi­si käy­tän­nön työ­tä te­ke­vil­tä am­mat­ti­lai­sil­ta, mitä kor­jaus­liik­kei­tä oli­si syy­tä teh­dä. Pe­da­go­gi ei ole jo­kai­nen, joka on kou­lun­sa käy­nyt. Myös lap­sen kas­vuun ja ke­hi­tyk­seen pe­reh­ty­neil­lä neu­rop­sy­ko­lo­geil­la ja las­tenp­sy­ki­at­reil­la oli­si var­mas­ti tut­kit­tua tie­toa muu­tok­sen poh­jak­si.

Ryh­ti­lii­ke teks­tin ym­mär­tä­mi­sen ja tuot­ta­mi­sen tai­don tu­ek­si ai­na­kin on tar­peen. Hyvä lu­ku­tai­to ke­hit­tää päät­te­ly­ky­kyä, se aut­taa en­na­koi­maan ja rat­ko­maan myös ar­ki­päi­vän on­gel­mia. Sitä tar­vi­taan myös ma­te­maat­tis­ten on­gel­mien rat­kai­sus­sa.

Tä­män myl­lä­kän kes­kel­lä toi­von jou­lu­rau­haa kou­lu­jen vä­el­le.

Mir­ja Hurs­kai­nen