Pikkuisen Serko-Nestorin kanssa osittaisella vanhempainvapaalla oleva Kiteen vapaa-aikapäällikkö Tiia-Riina Lintumäki-Karhapää iloitsee saatuaan tiimiinsä kokeneen Hannu Tiaisen liikuntapaikkahoitajaksi.
Mervi Venäläinen
Kiteen kaupunkistrategiassa on vahva painotus kaupunkilaisten liikunnassa ja hyvinvoinnissa. Kaupungissa onkin panostettu liikuntamahdollisuuksiin ympäri vuoden.
– Liikuntaharrastuksien mahdollistaminen on yksi kaupungin tärkeimmistä elinvoimatekijöistä, ja omaehtoinen liikkuminen on todella tärkeää sairauksien ennaltaehkäisyn ja toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta, toteaa vapaa-aikapäällikkö Tiia-Riina ”Tintta” Lintumäki-Karhapää.
– Kiteellä on liikkumiseen erinomaiset puitteet ja paljon harrastusmahdollisuuksia, lisää liikuntapaikkahoitaja Hannu Tiainen.
Ladut ja jäät kuntoon
Liikuntapaikkahoitaja valmistautuu jo talvikauteen. Pysyvän lumen tultua hiihtolatujen ylläpito on yksi olennaisimmista työtehtävistä.
Kiteen keskustassa kaupungin laduille pääsee hiihtämään valaistuilla Hutsin ja Peltolan lenkeillä. Hutsissa on 1,5 kilometrin helppokulkuinen lenkki sekä kolmen ja viiden kilometrin vaatimavammat ladut. Peltolan kolmen, viiden ja 11 kilometrin laduille lähdetään terveysaseman parkkialueelta. Lyhyemmät lenkit ovat keskivaativia, pidempi lenkki on profiililtaan helpompi.
Puhoksessa 1,5 kilometrin valaistu kaupungin latu lähtee seurojentalolta. Lenkiltä pääsee myös 4 – 10 kilometrin metsäpohjaiselle perinteisen lenkille.
– Kaikkein tasaisin latu löytyy Kesälahdelta. Palokankaan lenkillä ei ole juurikaan mäkiä. Lisäksi urheilukeskuksen ympärillä kulkee lyhyemmät valaistut ladut, Hannu kertoo.
Myös Juurikassa on valaistu, reilun kilometrin pituinen helppokulkuinen latu ja eri puolilta Kiteetä löytyy muitakin kyläyhdistysten ylläpitämiä latuja.
Jäälatu Kiteenjärven jäälle ajetaan sään salliessa. Aiemmin ladulle on lähdetty Kytänniemen sillalta, mutta nyt lähtö siirretään Meijerinrantaan, minne tulee myös kaupungin ylläpitämä pulkkamäki.
– Jäälatua paljon toivotaan joka vuosi, ja se ajetaan aina kun se on turvallisesti mahdollista. Jään paksuutta ja sääolosuhteita seurataan tarkasti. Kaikkia latuja pidetään auki kaluston ja resurssien mukaan, Tintta selventää.
– Kaupungin nettisivuilta löytyy latuseuranta, josta pystyy seuraamaan, milloin ladut on ajettu ja jääkiekkokaukalot huollettu, Hannu lisää.
Jäähallin lisäksi luistelemaan pääsee myös ulkojäille.
Hannu Tiainen
Kaupungin ylläpitämille ulkojäille pääsee Hutsissa, Arppen koulun pihapiirissä, Puhoksessa ja Kesälahdella. Lisäksi luistelumahdollisuuksia järjestävät myös eri yhdistykset. Jäähallilla on myös tarjolla yleisövuoroja
Kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten pidetään auki Karelianpolkujen verkostoon kuuluvaa, viiden kilometrin pituista Talvi Trailia. Talvi Trail on osa Peltola Trailia ja sen lähtöpiste on terveysaseman parkkialueella.
Myös Hutsin ulkokuntoilualue pidetään kunnossa läpi talven.
– Kannattaa myös huomioida, että kovasti kehuttu Hutsin kota on vapaassa käytössä. Sinne saa avaimen VesPelistä, ja puutkin on valmiina kaupungin puolesta. Kotaan mahtuu 10-12 henkilöä, Tintta ja Hannu kertovat.
Avantouimareitakaan ei ole unohdettu, sillä Postinrannassa pääsee talvellakin uimaan. Postinrannan uintipaikalla ei ole saunaa.
Hiihtäjälle on Kiteellä monia mahdollisuuksia.
Hannu Tiainen
Liikuntapaikkahoitajalla on vaihteleva ja antoisa työ
Kiteellä liikuntamahdollisuuksiin on satsattu paljon, mutta paikoilleen ei haluta jäädä. Tavoitteena on tarjota parasta mahdollista.
– Aina löytyy kehitettävää. Haluamme pysyä ajan hermolla ja mahdollistaa uusienkin lajien harrastamisen mahdollisuuksien mukaan, Tintta toteaa.
Viimeisin parannus liikuntapuolella on Hannu Tiaisen aloittaminen vakituisessa liikuntapaikkahoitajan tehtävässä lokakuussa. Liikuntapaikkahoitajan koulutuksen käynyt Hannu on tehtävässään kokenut eikä sormi eksy suuhun vaihtelevimmissakaan työtehtävissä. Trailien, kuntopolkujen, kenttien ja uimarantojen kunnostuksen lisäksi Hannun tehtäviin kuuluu latujen tekeminen, ulkojäiden hoitaminen sekä erilaiset huoltohommat VesPelissä ja muissa kaupungin liikuntapaikoissa.
– Tykkään siitä, että työ on vaihtelevaa. Konttorissa istuminen ei ole minun juttu, sanoo Hannu, jolla on takanaan pitkä ura rakennustöistä.
Hannun esihenkilönä toimiva Tintta toteaa, että Hannu toimii kentällä käytännön asioiden koordinoijana. Kaupunkilaiset voivat olla Hannuun suoraan yhteydessä.
Työ on pitkälti organisointia ja suunnittelua. Laaja toiminta-alue vaatii hyvää ajanhallintaa ja joustavuutta.
– Hannu tekee todella arvokasta työtä ylläpitäessään liikuntapaikkoja, korjatessaan ja huoltaessaan. Hannun kanssa on helppo tehdä työtä, hän suhtautuu muutoksiin positiivisesti ja on kehitysmyönteinen, Tintta toteaa.
Hutsin ulkokuntoilualue pyritään pitämään käyttökunnossa läpi talven.
Hannu Tiainen
Vaikka mitä talvisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia!
Kiteen kaupungilla on tarjolla kattava valikoima liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia läpi vuoden. Hiihtämisen, luistelun, lumikenkäilyn ja retkeilyn lisäksi talviurheiluunkin löytyy monia vaihtoehtoja.
VesPelissä uimahalli on saanut paljon kehuja puhtaudestaan ja monipuolisesta tarjonnastaan ja rauta on kevyttä alimman kerroksen kuntosalilla. Ryhmäliikuntatilan tatamia kuluttavat ahkerasti mm. judokat, painijat ja vapaaottelijat, hallin puolella treenaavat aktiivisesti mm. pesäpalloilijat ja lentopalloilijat. Salista ja ryhmäliikuntatilasta voivat vuoroja kysellä myös ykstyishenkilöt.
Aktiivisten seurojen ja yritysten kautta Kiteellä pääsee harrastamaan myös esimerkiksi moottoriurheilua, ammuntaa, ratsastusta sekä monipuolista ryhmäliikuntaa. Jäähallilla pyörii luistelu-, jääkiekko- ja taitoluistelukoulut Jääsusien järjestämänä. Kiteen Urheilijat on aktiivinen seura, jonka ansiosta mm. mäkihyppy on lajina kovassa nosteessa. Postinrannassa pääsee talvellakin pulahtamaan Kiteenjärveen ja jäänalaista maailmaa tutkivat talvisukeltajat.
Liikunnallisen elämän eväät ovat tarjolla, lähde siis liikkeelle!
Vesijumppa haastaa kehoa lempeästi
Vesijumppa on yksi suosituimmista liikuntamuodoista VesPelin uimahallissa. Liikuntatoimen ohjattujen vesijumppien lisäksi suosituksi on noussut virtuaalivesijumppa, jossa jumpataan näytöllä näkyvän ohjeistuksen mukaan. VesPelissä virtuaalivesijumppa on mahdollista aamu-uintien aikaan tiistai- ja torstaiaamuisin, puolen päivän vesijuoksuvuoroilla maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin sekä aina yleisövuorojen aikaan ma-pe klo 14.30 – 20 ja la klo 11 – 17.
Vesijumppa tehostaa aineenvaihduntaa elimistön lämmönhukkana, liike-energiana ja lihasten kiinteytyessä. Vesijumppa on nivelystävällinen laji, sillä vesi vähentää niveliin kohdistuvaa painetta. Vesijumpassa kuormittuvat useimmiten isot lihasryhmät, mikä tekee hyvää kestävyyskunnolle ja hengitys- ja verenkiertoelimistölle. Vesijumppa voi kehittää myös tasapainoa, kun tuki- ja liikuntaelimistö joutuu toimimaan veden vastuksessa. Myös voima lisääntyy, sillä vastus vedessä on yhdeksän kertaa suurempi kuin maalla. Vesi rauhoittaa kehoa ja mieltä sekä lievittää monia kipuja ja kolotuksia.
Treenivaihtoehtoja on tarjolla venyttelyistä jopa yli tunnin pituisiin vesijumppaharjoituksiin.
Mervi Venäläinen
Uimahallityöntekijä Sampo Pietarinen kertoo, että virtuaalivesijumpassa on valittavana parikymmentä erilaista treeniä venyttelyistä pitkiin, yli tunnin kestäviin treeneihin.
– Treenitarjonta uusiutuu jatkuvasti, joten tarjonta on monipuolinen. Vesijumppa on hyvä liikuntamuoto kaiken ikäisille. Siinä saa tosi tehokkaan treenin halutessaan, mutta rauhallisemminkin voi tehdä.
Pietarisen mukaan runsas harrastajajoukko koostuu 40 – 80 -vuotiaista jumppaajista. Yksi heistä on Teijo Käyhkö, joka käy vesijumppaamassa keskimäärin viisi kertaa viikossa. Hän jumppaa yhdellä kerralla 45 minuutista puoleentoista tuntiin.
– Vesi on hyvä elementti, mutta rankka laji tämä on, jos tosissaan tekee. Itse en ui matkaa ollenkaan.
– Suosittelen vilpittömästi kokeilemaan lajia, tämä on mukavaa!
Virtuaalivesijumppa mahdollistaa vesijumpan harrastamisen joka päivä.
Mervi Venäläinen
Sampo Pietarinen kertoo, että VesPelin uimahalli on lapsiperheiden suosiossa. Hän suositteleekin uintia koko perheen yhteiseksi harrastukseksi, sillä uimataidosta ja vedessä liikkumisen opettelusta ei koskaan ole haittaa.
Seniori-ikäisistä jokainen yli 65-vuotias kiteeläinen voi hankkia seniorikortin, jolla saa käydä uimahallissa sen aukioloaikoina rajattomasti. Yli 85-vuotiaat pääsevät kokonaan ilmaiseksi.
Pietarinen korostaa fyysisten hyötyjen lisäksi uinti- ja vesijumppaharrastuksen sosiaalisia hyötyjä.
– Moni kertoi koronavuosien aikana liikkuvuuden kärsineen, kun ei päässyt uimaan. Uimahallissa käyminen on myös tärkeää yhteisöllistä toimintaa, tuttujen tapaamista ja kuulumisten vaihtoa.
– Meillä on VesPelissä melko laaja tarjonta ja henkilökunta on aina valmis auttamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Siitä olemmekin saaneet hyvää palautetta ulkopaikkakuntalaisilta, että aina apua saa kun sitä tarvitsee, Pietarinen toteaa.