Sanomalehdet - johon ryhmään paikallislehdetkin kuuluvat - ovat vahvistaneet asemaansa luotettavimpana mediana. Suomalaisista kolme neljästä (76%) pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Ero toiseksi sijoittuneeseen televisioon kasvoi edelleen, ilmenee Iro Researchin elokuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.
Televisiokanavia ja niiden verkkopalveluja luotettavimpina pitää 57 prosenttia suomalaisista ja radiokanaviin ja niiden verkkopalveluihin luotti 48 prosenttia suomalaisista. Kahden vuoden takaiseen tulokseen verrattuna sanomalehtien luottamus on noussut yhden prosenttiyksikön, television laskenut viisi prosenttiyksikköä.
Sanomalehdet ovat pitäneet pintansa myös nuorten aikuisten ikäryhmässä. Tutkimus kertoo, että painetut ja digitaaliset sanomalehdet ovat selkeästi luotetuin media kaikissa 18 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä.
Keskustelu uutismedian asemasta käy kiivaana. Journalistisesti toimitetun median asemaa saatetaan vähätellä toteamalla, että "ei niitä lehtiä nykyään kukaan lue". Vähättelijät uskovat verkossa olevien uutisportaalien, sosiaalisen median, tubettajien ja bloggareiden voimaan. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että luotettavuuden edellä mainittuihin medioihin liittää vain 1–4 prosenttia suomalaisista, mikä on jopa viimevuotista tulosta alempi.
Median toimintaan yritetään koko ajan vaikuttaa ulkopuolelta. Sitä tapahtuu paikallisesti, mutta ei sovi unohtaa maan rajojen ulkopuolelta tulevaa disinformaatiovaikuttamista, mikä tietysti kohdistuu valtakunnalliseen mediaan enemmän kuin esimerkiksi paikallislehtiin. Erityisen herkkiä disinformaatiolle ovat some-kanavat. Tätäkin taustaa vasten näyttää hyvältä, että suomalaiset luottavat erittäin vahvasti kotimaiseen, vapaaseen, journalistisin periaatteiden toimivaan uutismediaan.
Kun suomalaisilta kysyttiin uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimpiä ominaisuuksia, luotettavuus nousi kirkkaasti kärkeen. Sen valitsi tärkeimmäksi lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (86 %). Toiseksi tärkein ominaisuus oli riippumattomuus (77%) ja kolmanneksi tärkein asiantuntevuus (75%). Painetut tai digitaaliset sanomalehdet saavat myös riippumattomuudesta ja asiantuntevuudesta korkeimman tuloksen. Vain 2–6 prosenttia suomalaisista liittää riippumattomuuden tai asiantuntevuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin.
Olemme täällä paikallislehdessä yksi osa tutkimuksessa mainittua painettua ja digitaalista, journalistisin periaattein tuotettua mediakenttää. Kun meidän ja media-alalla toimivien kollegojemme tekeminen nähdään luotettavana, riippumattomana ja asiantuntevana, on se paras kiitos siitä työstä, jota haluamme tehdä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti jatkossakin.
K.S.