Maal­li­kon on hy­vin vai­kea ym­mär­tää, mit­kä ovat ne kei­not, jol­la Suo­mes­sa taa­taan maa­seu­dun mai­se­man ja ar­vok­kai­den pe­rin­ne­bi­o­toop­pien lai­dun­ta­mi­nen. Nii­tol­la ei voi kor­va­ta eläin­ten te­ke­mää työ­tä.

Yh­tääl­lä heh­ku­te­taan mo­ni­muo­toi­sen luon­non vaa­li­mis­ta, toi­saal­la taas tiu­ken­ne­taan tul­kin­taa niin, et­tä ai­em­min tu­kieh­to­jen si­säl­le so­pi­nei­ta alo­ja pu­do­tel­laan nyt pois.

Maa­ta­lous­luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den ja mai­se­man hoi­don eh­dot tun­tu­vat ki­ris­ty­neen tänä vuon­na mer­kit­tä­väs­ti, ja eri puo­lil­ta Suo­mea on saa­nut lu­kea ti­lal­lis­ten kom­ment­te­ja pie­nen­ty­neis­tä so­pi­mu­sa­lois­ta. Toi­saal­la toi­to­te­taan hii­li­nie­luis­ta, luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den li­sää­mi­ses­tä ja mai­se­mal­lis­ta ar­vois­ta.

Mää­ri­tel­mäs­sä to­de­taan, et­tä ”maa­ta­lous­luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den ja mai­se­man hoi­to­so­pi­mus on luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja mai­se­maa edis­tä­vä ym­pä­ris­tö­so­pi­mus. So­pi­muk­sen koh­de voi ol­la pe­rin­ne­bi­o­toop­pi tai luon­non­lai­dun, joka on pel­lon ul­ko­puo­lis­ta alu­et­ta.”

Tu­kieh­toi­hin si­tou­tu­mi­nen tar­koit­taa sitä, et­tä vaik­ka su­det uh­kai­si­vat lai­dun­ta­jia, ti­lal­li­sen on tiet­ty ai­ka­mää­rä pi­det­tä­vä eläi­miä pel­lol­la. Hy­vin usein nämä koh­teet ovat kau­ka­na ti­la­kes­kuk­ses­ta, ja lai­dun­nus­pal­ve­lua tuot­ta­vil­la ti­loil­la on usein myös mo­nia eri koh­tei­ta hoi­det­ta­va­naan. Loh­kot ei­vät ole siis ai­na pi­ha­pii­ris­sä ja kaik­ki nä­tis­ti vie­rek­käin.

Olen it­se­kin har­ras­ta­ja­lam­pu­ri, vaa­lin pie­ni­muo­toi­ses­ti ko­ti­mai­sen al­ku­pe­räis­ro­dun kas­va­tus­ta ja eläi­met hoi­ta­vat pien­ti­lo­jen pi­ha­pii­re­jä. Kui­vik­kei­ta ja kui­vaa hei­nää ku­luu päi­vit­täin, sil­lä lam­paat on pak­ko ot­taa yök­si si­sään vuo­den jo­kai­se­na päi­vä­nä. Myös ke­sä­hel­teil­lä, jol­loin eläi­met lai­dun­tai­si­vat mie­lui­ten vii­le­ään yö­ai­kaan il­man paar­mo­ja – tämä ei ole lin­jas­sa eet­ti­syy­den ja eläin­ten hy­vin­voin­nin kan­nal­ta.

Ny­ky­ti­lan­ne on kä­sit­tä­mä­tön, sil­lä ti­lal­li­set te­ke­vät jo kaik­ken­sa tur­va­tak­seen mai­se­ma­lai­dun­nuk­sen, mut­ta se­kään ei rii­tä. Lau­man­var­ti­ja­koi­ris­ta on apua vain mur­to-osal­le ti­lois­ta, vaik­ka rat­kai­su tar­jo­taan heti esil­le su­si­va­hin­gon ta­pah­dut­tua. Oma lu­kun­sa on myös lam­pu­rei­den saa­ma syy­tös­ten mää­rä; so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa vi­ha­pu­he on ar­kea tä­män ai­heen pa­ris­sa.

Naa­pu­ri­maas­sa nä­kyy ole­van po­si­tii­vi­sia ko­ke­muk­sia su­sien ih­mi­sar­kuu­den li­sää­mi­ses­tä. Ruot­sis­sa vä­lit­tö­mäs­ti ih­mi­siä tai ko­tie­läi­miä uh­kaa­van pe­don saa kar­kot­taa aseel­la, ja jos kar­ko­tus ei on­nis­tu, pe­don saa am­pua il­man etu­kä­teis­lu­paa. Käy­tän­tö on osoit­ta­nut, et­tä Ruot­sis­sa am­mu­taan vuo­sit­tain vain 2–8 sut­ta, mut­ta su­sien ih­mi­sar­kuut­ta ja asu­tuk­sen kun­ni­oit­ta­mis­ta on­nis­tu­taan pi­tä­mään pa­rem­min yl­lä.

Päi­vi Lie­vo­nen

pai­vi.lie­vo­nen@ko­ti­kar­ja­la.fi.