Hyvinvointialueella tehdään muutoksia palveluverkkoon talouden tavoiteohjelmaan nojaten, vaikka aluevaltuuston tekmästä palvelustrategiaa ja palveluverkkosuunnitelmaa koskevasta päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Arkistokuva.
Aladar Bayer
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote on päättänyt, että Tohmajärven ja Rääkkylän TK-sairaalat muuttuvat elo-syyskuun vaihteessa ikäihmisten asumispalveluyksiköiksi. Taustalla on hyvinvointialueen aluevaltuuston hyväksymä talouden tavoiteohjelma. Palveluverkon osalta tavoitellaan miljoonan euron säästöjä organisaation tehostamistoimilla ja 1,25 miljoonan euron säästöjen toivotaan toteutuvan palveluverkkouudistuksilla, jotka on kirjattu kesäkuussa aluevaltuuston hyväksymään palvelustrategiaan ja palveluverkkosuunnitelmaan.
Tohmajärven kunta on valittanut aluevaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Valituksella ei ilmeisesti kuitenkaan ole vaikutusta talouden tavoiteohjelmaan pohjaaviin muutoksiin Tohmajärven ja Rääkkylän TK-sairaaloiden toiminnassa. Taloudellisten seikkojen ohella muutoksiin vaikuttaa myös TK-sairaalatasoisen hoidon henkilöstövaatimukset ja pula asumispalvelupaikoista, joita muutoksessa saadaan lisää Tohmajärvelle kahdeksan ja Rääkkylään 12.
Nyt TK-sairaalassa jatkopaikkaa odottavista potilaista tulee asumisyksikön asukkaita ja akuuttia perusterveydenhuollon osastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan jatkossa hyvinvointialueen seitsemässä TK-sairaalassa, ensisijaisesti Kiteellä.
Siun soten kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyi keväällä 2018 vuoteen 2030 kantavan palvelutuotantosuunnitelman, joka on sisällöltään hämmentävän samanlainen kuin kesäkuussa aluevaltuuston hyväksymä palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma. Konkreettisimmat erot tuntuvat olevan käytetyissä termeissä. Edelleen painopisteenä on digi- ja liikkuvat palvelut sekä palveluiden keskittäminen, vaikka toimipisteistä on tullut soteasemia ja tehostetusta palveluasumisesta ympärivuorokautista asumispalvelua.
Kuntayhtymän aikainen asiakirja ei enää uuden hallinnon ja rahoituspohjan aikana käy, mutta oliko palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman valmistumiseen käytetty aika pyörän keksimistä uudelleen, kun lopputulos vaikuttaa olevan toisinto viiden vuoden takaisesta asiakirjasta? Onko suurella työllä – ja rahalla – synnytetyllä asiakirjalla edes merkitystä, kun toimenpiteitä tehdään muiden päätösten pohjalta jo valitusaikana?
Entä mikä on aluevaltuuston tehtävä suunnitelmien toimeenpanossa? Ainakin nyt käsillä olevat, osastoja koskevat muutokset tuntuivat tulleen niin sanotusti puskista monelle valtuutetulle. Toivomisen varaa jättää siis ulkoisen tiedottamisen lisäksi myös hyvinvointialueen sisäinen viestintä.
M.V.