Jos kunnassa valmistellaan kouluverkkoselvitys, sen käsittelee ja siitä päättää lopulta kunnanvaltuusto. Mikäli kouluverkkoselvityksen pohjalta ilmenee tarve lakkauttaa yksittäinen koulu, tuon asian käsittelee ja asiasta päättää viimekädessä kunnassa edelleen kunnanvaltuusto. Esimerkissä poliittista johtamista edustaa kunnanvaltuusto ja ammattijohtamista edustaa asiaa valmisteleva viranhaltija.
Aluevaltuuston 22.6. palveluverkkopäätöksestä on valitettu. Palveluverkkoa koskevassa asiakirjassa on maininta sivulla 54: ”Palveluverkko on dynaaminen niin, että alueen väestön palvelutarpeen muuttuessa myös palvelut muuttuvat. Aluevaltuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaisista toiminnan muutoksista päättää toimiva johto hallintosäännön mukaisesti.” Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hallintosäännössä ei ole erikseen määritelty palveluverkon toimeenpanosuunnitelmista päättämistä.
Johdolle delegoidusta vallasta taas tulee tehdä erillinen päätös hallintosäännön kohdan 3 mukaisesti: ”Toimivallan siirtoa koskevasta asiasta on tehtävä nimenomainen päätös.” Kun toimivaltaa ei ole osoitettu aluehallitukselle tai muulle toimielimelle taikka viranhaltijalle, aluevaltuuston tulee käyttää asiassa päätösvaltaa lain nojalla. Hyvinvointialueesta annetun lain 22 §:n 1 momentin mukaan Hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen voimassa olevassa hallintosäännössä on kirjaus henkilöstöjaoston osalta: ”Vastaa hyvinvointialueen yhteistoimintajärjestelmän, työsuojelutoiminnan sekä työterveyshuollon keskitetystä järjestämisestä työnantajan edustajana.” Aluevaltuuston 22.6. tekemän valituksen alaisen palveluverkkopäätöksen johdosta on ennätetty käynnistää yhteistoiminnalliset keskustelut. Henkilöstöjaosto on kokoontunut viimeksi 15.6. Vastaavasti aluehallitus on päättänyt 30.6. kokouksessaan asian toimeenpanosta seuraavaa: ”Käynnistetään toimeenpanon suunnittelu yhdessä aluehallituksen ja johtoryhmän kanssa talousarvion 2024 valmistelun aikataulussa.”
Johtamisen duaalisuus ei ole nyt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella symmetriassa. Virkamiesjohdolle on päätynyt liikaa valtaa ja aluevaltuutetut saavat lukea lehdestä yhteistoiminnallisista keskusteluista tai terveyskeskusten palvelujen merkittävistä sisällöllisistä muutoksista. Pohjois-Karjalan aluevaltuuston tulisi toimia palveluverkon toimeenpanosuunnitelmista päättämisen suhteen samaan tapaan kuin yksittäinen kunta toimii kunnassa yksittäisen koulun suhteen.
Julkisen talouden tila, demografinen kriisi ja henkilöstön saatavuuden haasteet ovat valtakunnallisia ilmiöitä, mitkä näkyvät erityisen selvästi Pohjois-Karjalassa. Hyvinvointialueen autonomian säilyttäminen on yhteisenä koettu tavoite Pohjois-Karjalassa. Kunnat tulisi nähdä hyvinvointialueen keskeisinä yhteistyökumppaneina. Vaikea nykytilanne ja suuret tulevaisuuden haasteet eivät saa olla peruste huonolle hallinnolle. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen muutosprosessin tulee olla johdonmukainen ja hallittu. Päätöksenteon tulee olla juridisesti kestävällä pohjalla ja kansanvaltaista. Aluevaltuustojen tehtävä ei tule olla kumileimasin ja sivustaseuraaja.
MATTI KUITTINEN,
aluevaltuutettu,
YTM, Tohmajärvi