21.5.2023 vietämme kaatuneitten muistopäivää. Pysähdymme muistelemaan heitä, jotka taisteluvuosien vaatimina uhreina kutsuttiin keskeltämme pois. Tunnemme sisimmässämme kipeän kosketuksen, kun ajattelemme puolisoita, veljiä, poikia, tovereita ja ystäviä. Näemme mielessämme tutun olemuksen, tunnemme kädenpuristuksen, kuulemme äänen, jonka erottaisimme tuhansien joukosta.
Kaipaamme poismenneitä aina, mutta ajattelemme heitä myös kiitollisella mielellä. Kiitollisena ajattelemme sitä johdatusta ja armoa, joka kaikista menetyksistä huolimatta sai täyttyä kaatuneittemme maisella matkalla. Kiitämme niistä onnellisista vuosikymmenistä, jotka heidän oli suotu elää itsenäisessä Suomessa – aikana, jolloin sukupolvien unelma sai ihanan täyttymyksensä.
Poismenneet sankarimme ovat meille kullekin tiellemme kylväneet valoisia muistoja, rohkaisevia ajatuksia, hyviä sanoja ja rakastavia tekoja. Kiitoksemme ylin aihe on sanoma, jota kotoiset kirkonkellomme ovat heille ja meille kaikille elämämme ylhäisimpänä sointuna kaiuttaneet. Poismenneet sankarimme ovat jättäneet meille perinnöksi taistelun – ei enää sodan toimissa, vaan niissä rauhan askareissa, joita kohti myös heidän pohjimmainen kaipauksensa suuntautui.
Monta meille tuttua ja tuntematonta elämäntarinaa kätkeytyy kaatuneiden kumpuihin. Lohdutuksenamme on tieto, että Jumala tuntee jokaisen ja muistaa jokaista. Sukupolvet vaihtuvat ympärillämme olevissa taloissa ja niiden pelloilla, mutta muuttumattomana. Kaatuneitten muistopäivänä 21.5.2023 muistelemme kunnioituksella ja kiitollisuudella teitä, jotka annoitte kaikkenne tämän rakkaan maan puolesta.
Lähde: Tohmajärven sankarihautojen muistomerkkien paljastustilaisuuden juhlaohjelma 29.9.1946.
TUULA HAKKARAINEN