Kir­jai­li­ja Mat­ti Ket­tu­nen kir­joit­ti Koti-Kar­ja­lan Mie­li­pi­de­o­sas­tol­la (18.4.2023) nä­ke­myk­sis­tään sai­maan­nor­pan kuo­lin­syis­tä ja kan­nan suo­je­lu­ta­voit­teis­ta. Kos­ka kir­joi­tuk­ses­sa ku­vat­tu ti­lan­ne ei mo­nil­ta osin vas­taa to­del­li­suut­ta, kor­jaam­me täs­sä ky­sei­sen kir­joi­tuk­sen oleel­li­sim­pia vir­hei­tä pe­to­jen ja ka­las­tuk­sen ai­heut­ta­maan kuol­lei­suu­teen ja suo­je­lun ta­voit­tei­siin liit­ty­en.

Sai­maan­norp­pa on erit­täin uha­na­lai­nen, sen tä­män­het­ki­nen kan­ta-ar­vio on 430–440 yk­si­löä. Toi­sin kuin Ket­tu­nen an­toi ym­mär­tää, on sai­maan­nor­pan ge­ne­tiik­kaa toki tut­kit­tu, ja kah­den väi­tös­kir­jan li­säk­si on jul­kais­tu usei­ta ver­tai­sar­vi­oin­nin lä­pi­käy­nei­tä ar­tik­ke­lei­ta. Näis­sä on mm. to­det­tu, et­tä norp­pa­kan­nan koko ei ole riit­tä­vän suu­ri yl­lä­pi­tä­mään sen ny­kyis­tä pe­rin­nöl­lis­tä mo­ni­muo­toi­suut­ta. Sai­maan­nor­pan, ku­ten mui­den­kin maam­me al­ku­pe­räis­ten la­jien, suo­je­lun pit­kän ai­ka­vä­lin ta­voit­tee­na on, et­tä ne säi­ly­vät, ei­kä nii­den luon­tai­nen le­vin­nei­syy­sa­lue su­pis­tu.

Met­sä­hal­li­tus vas­taa sai­maan­nor­pan kan­nan seu­ran­nas­ta ja suu­res­ta osas­ta suo­je­lu­toi­mia. Kuol­lei­suu­den ja kuo­lin­syi­den tun­te­mi­nen on oleel­li­nen osa kan­nan ti­lan seu­ran­taa. Tie­toom­me tul­leet kuol­leet nor­pat tar­kas­te­taan ja Ruo­ka­vi­ras­to sel­vit­tää nii­den kuo­lin­syi­tä. Kuol­lei­suus­tie­to­ja on ke­rät­ty 1970-lu­vul­ta läh­tien ja ny­ky­ään tie­to­kan­nas­sa on noin 800 nor­pan tie­dot. Vuo­si­na 2016–2020 on löy­det­ty yh­teen­sä 139 kuol­lut­ta sai­maan­norp­paa. Näis­tä noin 20 % on tyy­pil­li­ses­ti verk­koi­hin kuol­lei­ta, 30 % pe­sään kuol­lei­ta kuut­te­ja ja lo­put mui­hin syi­hin kuol­lei­ta tai kuo­lin­syy on tun­te­ma­ton. Ka­las­tus­ra­joi­tu­sa­lu­ei­den laa­jen­tu­mi­sen an­si­os­ta norp­pien ka­lan­pyy­dys­kuol­lei­suus on vä­hen­ty­nyt 2010-lu­vul­la, mut­ta se on edel­leen mer­kit­tä­vä yli­mää­räi­sen kuol­lei­suu­den ai­heut­ta­ja.

Ket­tu­sen esil­le nos­ta­ma huo­li kuut­tien kuol­lei­suu­des­ta on ai­heel­li­nen. Il­mas­ton­muu­tok­sen ai­heut­ta­mien lau­ho­jen tal­vien seu­rauk­se­na pe­sä­kuol­lei­suus nou­see. Nor­maa­li­tal­vi­na pe­sä­poi­ka­sia kuo­lee noin 10 %, mut­ta leu­toi­na tal­vi­na mää­rä voi ol­la lä­hes kol­min­ker­tai­nen. Lu­mi­pe­sä suo­jaa pe­doil­ta, mut­ta lau­hoi­na tal­vi­na il­man pe­sän suo­jaa kuu­tit ovat alt­tii­ta eri­tyi­ses­ti ke­tun saa­lis­tuk­sel­le. Myös yk­sit­täi­siä ha­vain­to­ja ah­mo­jen vie­mis­tä kuu­teis­ta on teh­ty. Sen si­jaan kot­kien ei ole ha­vait­tu tap­pa­neen kuut­te­ja, vaik­ka muu­ta­mien yk­si­löi­den tie­de­tään vuo­sit­tain tal­veh­ti­van Sai­maal­la. Toi­sin kuin Ket­tu­nen väit­tää, pe­dot ei­vät kui­ten­kaan ole ai­noa syy pe­sä­poi­kas­ten kuo­le­mil­le, vaan yli 80 % kuo­lin­syis­tä joh­tuu muis­ta te­ki­jöis­tä.

Leu­toi­na tal­vi­na kun luon­non­ki­nok­sia ei ole, val­ta­o­sa kuu­teis­ta (esim. vuon­na 2014 yli 90 %) syn­tyy ih­mis­ten ka­saa­miin apu­ki­nok­siin. Vaik­ka apu­ki­nok­set tar­jo­a­vat­kin suo­jaa ja pa­ran­ta­vat poi­kas­ten sel­viy­ty­mis­to­den­nä­köi­syyt­tä, su­la­vat ne luon­non­ki­nos­ten ta­paan läm­pi­mis­sä sää­o­lo­suh­teis­sa. Tä­män vuok­si on luon­nol­lis­ta, et­tä kuol­lei­ta poi­ka­sia löy­de­tään myös ih­mis­ten ka­saa­mis­ta ki­nok­sis­ta.

Sai­maan­norp­pa on ai­nut ko­to­pe­räi­nen ni­säk­kääm­me ja sen säi­ly­mi­nen on suo­ma­lais­ten vas­tuul­la. Ka­las­tus­ra­joi­tuk­set ovat te­ho­kas tapa vä­hen­tää norp­pien kuol­lei­suut­ta. Li­säk­si lau­ho­jen tal­vien ai­heut­ta­maa poi­kas­kuol­lei­suut­ta voi­daan osin vä­hen­tää apu­ki­nos­ten ja tu­le­vai­suu­des­sa myös kei­no­pe­sien avul­la. Yh­tei­set suo­je­lu­pon­nis­tuk­set ovat toi­mi­neet ja kan­ta on jat­ka­nut kas­vua lau­hois­ta tal­vis­ta huo­li­mat­ta, mut­ta nor­pan säi­ly­mi­nen edel­lyt­tää ak­tii­vi­sia suo­je­lu­toi­mia myös jat­kos­sa.

Käyn­nis­sä ole­vas­sa Yh­tei­nen sai­maan­norp­pam­me LIFE -hank­kees­sa ke­hi­te­tään pyy­dyk­siä myös va­paa-ajan ka­las­ta­jil­le, jot­ta mo­ni­puo­li­nen ka­las­tus voi jat­kua norp­pa­tur­val­li­ses­ti.

MII­NA AUT­TI­LA

Luon­non­suo­je­lun eri­tyi­sa­si­an­tun­ti­ja, FT

Met­sä­hal­li­tus