Syrjäsalmen rautatiesillan uusimista on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sillan korjaaminen nykyvaatimusten mukaiseksi on oleellinen osa myös koko Lappeenranta-Joensuu -välin rautatieyhteyden saamista ajan tasalle. Pari viikkoa sitten putosi kuitenkin pommi parempia liikenneyhteyksiä odottavien niskaan, kun Väylävirasto ilmoitti ensi vuonna odotettavissa olevasta liikennekatkoksesta Karjalan radalla.
Katkoksen on arvioitu kestävän kahdeksasta kuukaudesta lähes vuoteen. Tämä tarkoittaisi, että parempia rautatieyhteyksiä odottaessamme palaammekin pahimmillaan vuotta 1967 edeltävään aikaan. Karjalan rataahan rakennettiin 60-luvulla. Nykyinen Syrjäsalmen ratasilta valmistui vuonna 1967 Kouvola – Joensuu -radan eli uuden Karjalan radan valmistumisen yhteydessä.
Joensuun ja Kiteen kaupungit, maakuntaliitto, kauppakamari, maakunnan yritykset ja yhteisötoimijoista muun muassa Pro Kesälahti ottivat Väyläviraston ilmoituksen liikennemotista tyrmistyneinä vastaan. Toimettomina asiaa ei kuitenkaan jääty murehtimaan. Alueen toimijat ottivat siltatyömaalla kohdattuihin ongelmiin huomattavasti ratkaisukeskeisemmän näkökannan kuin liikennemotin ulkopuolelta tilannetta katselevat Väyläviraston insinöörit.
Selvää on, että pohjoiskarjalaisille ei riitä projektien toteutuksesta Väylävirastossa vastaavan osastonjohtaja Mauri Mäkiahon toteamus, että ”nyt aloitamme kaikkien osapuolten kesken varautumisen liikennekatkoon”. Ikään kuin muita vaihtoehtoja ei Väyläviraston puolesta haluttaisikaan tutkia.
Tietysti nämä muut vaihtoehdot tulevat juuri kyseisen siltatyön kohdalla maksamaan huomattavasti enemmän, mitä kohteeseen on budjetoitu. Näyttää lähtökohtaisestikin jo siltä, että ennakoitua haasteellisempi kohde imee rahaa budjetoitua enemmän.
Jos katkos kuitenkin tulee, matkustajajunien on liikennöitävä Kesälahdelle saakka. Tavaraliikenteen osalta ongelma on suurempi, sillä on ennakoitu, että kuutostie ei kestä lisääntyvää kumipyöräliikennettä ja Pieksämäen radallekaan kaikki siirtyvä liikenne ei mahdu.
Kun itäraja on vaihtunut pohjoiskarjalaisille vahvuudesta heikkoudeksi ja Saimaan kanava on käytännössä kiinni, maakunnan elinkeinoelämä - erityisesti raskaita kuljetuksia tarvitseva - on jo nyt hyvin herkässä tilassa. Aikaisempien vastoinkäymisten päälle tuleva pitkä liikennekatkos rautateille voi tuoda mukanaan pysyviä vahingollisia vaikutuksia alueelle.
Väyläviraston on otettava vakavasti alueemme edunvalvojien viesti: Jokainen kivi on käännettävä pitkän liikennekatkoksen välttämiseksi. Jos ratkaisu maksaa siltatyömaan osalta enemmän, käytetty raha tulee varmasti takaisin, kun vältetään liikennekatkoksen aiheuttamat seurannaisvaikutukset.
K.S.