Hyvinvointialueen palvelustrategialla sanotaan toteuttavan palvelulupausta ja varmistaa, että asiakas pääsee oikeaan palveluun, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Lisäksi hyvinvointialueen nettisivulla todetaan, että ”Palvelumme eivät ole samanlaiset kaikkialla, mutta niillä alueilla, joissa väestön palvelutarve on samanlainen, palvelut ovat samanlaiset ja niitä tehdään samanlaisella konseptilla.”
Kauniita lauseita, vailla todellista katetta ja ymmärrystä. Harpilla on kuviteltu saatavan kattava ’otos’ palvelujen käyttäjistä ja heistä, joilla palvelutarve on suunnitellun strategian mukaan samanlainen. Onko palvelutarpeen määrittely arvioitu aiemman käytön suhteen? Onko niin, että niille annetaan, joille on ennenkin tarjottu ja niiltä otetaan vielä pois, joilla tarjontaa ei juurikaan ole ollut. Muutamasta hyvin toimivasta lähipalvelusta luovutaan - keskittämisen ilostako vai nytkö säästösyihin ja henkilökuntapulaan vedoten?
Ei tarvitse olla rakettitieteilijä, että ymmärtää palvelustrategian ja -verkon rakentamisen kupletin juonen. Kun tarkastelee hyvinvointialuehallituksen ja tulevaisuuslautakunnan kokoonpanoja voi jo tietää, mihin laajan palvelun sote-asemat keskittyvät. Näille paikkakunnilleko sitten varmistetaan nuo iskulauseen mukaiset palvelut? Muut saavat tyytyä johonkin epämääräiseen välimaastoon.
Olen huolissani hyvinvointialueemme ikäihmisistä, mutta erityisesti heistä, jotka jäävät harppipiirrosten ulkopuolelle tai kauaksi suunnitelluista laajan palvelun sote-asemista. Heidän erilaisiin palvelutarpeisiinsa on suunnitteilla ratkaisuja, jotka eivät ole palvelukäyttäjäystävällisiä ja -lähtöisiä. Pitkistä välimatkoista palveluja hakevat ovat täysin eri asemassa palvelujen saatavuuden suhteen kuin laajan sote-aseman lähellä asuvat. Missä on palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuus? Onko palvelustrategian yhtenä tavoitteen kurjistuttaa syrjäseudulla asuvia? Vai onko tavoitteena keskittää ihmiset heille vieraille asuinalueille palvelustrategian vuoksi.
Hyvinvointialueen iskulauseen ”maksumiehiksi’ laitetaan näissä suunnitelmissa he, jotka kotiseuturakkautensa, elämänsä niukkuuden tai muiden syiden vuoksi haluavat asua nykyisillä asuinpaikoillaan. Onko strategian tavoitteena eriarvoistaa pohjoiskarjalaiset ja harventaa palvelutarjontaa muillakin elämänalueilla? Jokainenhan tietää, että tällaiset keskittämissuunnitelmat eivät voi olla vaikuttamatta esimerkiksi kunnissa oleviin muihin palveluihin. Näinkö toteutuvat ennen aluevaaleja annetut vaalilupaukset?
LAHJA-ELINA VATANEN
sh, th, THM