Sai­maan alu­een norp­pa­kan­ta on kas­va­nut ase­tet­tui­hin ta­voit­tei­siin etu­a­jas­sa. Huo­le­na on kui­ten­kin poi­kas­kuol­lei­suus. Vain vii­de­so­sa kuu­teis­ta sel­vi­ää ai­kui­si­kään. Olen tut­ki­nut vuo­sia norp­pa­kuol­lei­suu­den syi­tä. Yk­si­se­lit­tei­ses­ti suu­rim­mak­si yk­sit­täi­sek­si te­ki­jäk­si ovat muo­dos­tu­neet pe­dot, mis­tä asi­as­ta joh­don­mu­kai­ses­ti vai­e­taan.

Samp­paan­se­län seu­tu­vil­le ovat vii­me vuo­si­na tul­leet ah­mat, joi­den jäl­ki­jo­tok­set joh­ta­vat Paas­se­län suun­taan norp­pien pe­sä­a­lu­eil­le. Sa­maa olen kuul­lut Pu­ru­ve­den ja Sai­maan suun­nal­ta. Tark­ka­vai­nui­se­na pe­to­na se löy­tää nor­pan pe­sät lu­mi­ki­nok­sis­ta ja ro­kot­taa osan­sa kuu­teis­ta. Muis­ta pe­dois­ta norp­pien pe­sil­lä kier­te­le­vät ke­tut, su­det, su­pi­koi­rat ja il­vek­set. Mel­ko suu­ri osa ta­pe­tuis­ta kuu­teis­ta on löy­ty­nyt vie­lä­pä ih­mis­ten te­ke­mien te­ko­pe­sien lä­het­ty­vil­tä tai pe­sis­tä. Voi­ko hy­vää tar­koit­ta­vien ih­mis­ten toi­min­ta ede­saut­taa pe­to­ja löy­tä­mään nor­pan pe­sä­pai­kat?

Uu­sim­pa­na to­det­tu­na kuut­tien uh­ka­na ovat maa- ja me­ri­kot­kat, joi­den kan­nat ovat ol­leet suo­je­lun ja tal­vi­ruo­kin­nan an­si­os­ta jyr­käs­sä kas­vus­sa. Il­mas­ta kot­ka ha­vait­see hel­pos­ti avan­nol­la kyh­jöt­tä­vän kuu­tin, mikä suu­rel­le pe­to­lin­nul­le on help­po saa­lis. Useil­ta kuut­tien tap­po­pai­koil­ta on­kin löy­ty­nyt merk­ke­jä kot­kan vie­rai­luis­ta. On help­po syyt­tää alu­een ih­mi­siä norp­pa­kuo­le­mis­ta sekä vä­hä­tel­lä ja jät­tää ko­ko­naan ker­to­mat­ta kuut­ti­kuo­le­mien suu­rin yk­sit­täi­nen syy - pe­dot. Kuut­te­ja suo­jel­laan pe­to­jen ruu­ak­si?

Kuut­tien sai­rauk­sis­ta ja pie­nen kan­nan si­sä­siit­toi­suu­des­ta on vain vä­hän tut­ki­mus­tu­lok­sia. Vii­me vuo­si­na mel­kein yh­tä pal­jon kuut­te­ja on kuol­lut Kor­ke­a­saa­res­sa kuin Sai­maal­la verk­koi­hin. Kuut­tien verk­ko­kuo­le­mia myös lii­oi­tel­laan il­moit­ta­mal­la verk­koon kuol­lei­den vuo­sit­tai­sek­si mää­räk­si 5-7 kuut­tia. Met­sä­hal­li­tuk­sen si­vuil­ta voi tar­kis­taa vaik­ka­pa vii­mei­sen vii­den vuo­den ajal­ta vuo­sit­tai­set ka­la­verk­koi­hin kuol­lei­den kuut­tien mää­rät: 2-5 kpl. Toki jo­kai­nen on lii­kaa.

Koti-Kar­ja­lan 5.4. il­mes­ty­nees­sä nu­me­ros­sa Päi­vi Pur­mo­nen har­mit­te­lee ka­las­tu­sin­nos­tuk­sen vä­he­ne­mis­tä. Ei­pä ai­na­kaan Sai­maan ran­nal­la viit­si verk­ko­ja sei­näl­tä nos­taa, kun niil­lä ei saa ke­väi­sin pyy­tää edes hau­kea tai lah­naa ran­ta­ve­sis­tä, sel­kä­penk­ko­jen ku­has­ta pu­hu­mat­ta­kaan. Sai­maan alu­eel­la verk­ko­ka­las­ta­jat on mo­nin pai­koin ajet­tu yli­mi­toi­tet­tu­jen ra­joi­tus­ten no­jal­la norp­pien tiel­tä. Lä­hi­ruu­as­ta ja ka­lan ter­veel­li­syy­des­tä ja eko­lo­gi­suu­des­ta pu­hu­taan, mut­ta käy­tän­nös­sä ka­las­taa ei sit­ten saa­kaan. On­han se ab­sur­di ti­lan­ne. Lah­nat pols­ki­vat ran­ta­ruo­hi­kois­sa, mut­ta nii­tä ei saa ver­kot­taa ruu­ak­si. Ka­tis­ka­pyyn­ti, niin hyvä asia kuin on­kin, ei so­vel­lu kai­kel­le ka­lal­le. Vaih­dan kyl­lä verk­ko­ni ka­tis­koi­hin ilo­mie­lel­lä sii­nä vai­hees­sa, kun mark­ki­noil­la on pyy­tä­vä ”kai­ken ka­lan ka­tis­ka”.

MAT­TI KET­TU­NEN

Kir­jai­li­ja