Munien maalaus on meditatiivista ja mukavaa ajanvietettä.
Tuula Miinin
Keski-Karjalan kansalaisopisto järjesti 17. – 18.3.2023 pisankamunien maalaustoivekurssin.
Pisanka on ikiaikainen maalaustapa. Munien koristelulla on pitkä slaavilainen perinne, erityisesti Ukrainassa. Perinne ulottuu pakanallisiin ja esikristillisiin kulttuureihin asti.
Munat kuvioidaan mehiläisvahalla ja kastetaan batiikkiväreihin, vaaleammasta väristä tummempaan kuviointien välillä. Munien kuviointi onnistuu vanhan ajan mustekynän terällä tai perinteisellä kitskalla.
Sorbialaiset munat on kuvioitu linnunsulkatekniikalla ja hesseniläiset munat nuppineulatekniikalla. Tsekkoslovakiasta tulee olkimunat, jolloin liimataan olkipaloja geometrisiin kuvioihin. Ruskeita munia voi koristella raaputustekniikalla. Suomessa ja Skandinaviassa on harrastettu munien kasvivärjäystä (indigo, sipulinkuoret, punajuuri). Suomen Kalevalassakin jo mainittiin Sotkan muna: maailma on syntynyt alkumunasta.
Pisanka on ikiaikainen maalaustapa.
Tuula Miinin
Muna symboloi uudesti syntymistä, kevättä ja ylösnousemusta. Munissa kuvataan erilaisia symboleita, kuvioita ja värejä tuomaan hyviä ajatuksia, onnea, toiveita ja rukouksia. Munia on annettu lahjaksi ja siunaukseksi, tai taloihin ja navetoihin tuomaan onnea ja suojausta, myös laitettu hautoihin vainajan mukaan.
Muniin maalatuilla kuvioilla on merkityksensä, mm. mehiläinen kuvaa ahkeruutta, kala Kristusta ja lintu uudelleensyntymistä.
Pisankakurssille osallistui pieni maalaajaryhmä. Sen verran mukavaa oli toiminta, että ensi kevääksi on toivottu samaa kurssia.
Tuula Miinin