Eduskuntavaaleihin on aikaa reilut kolme viikkoa. Makkarat tirisevät, soppakattilat porisevat ja kahvia kuluu toreilla ja kauppojen käytävillä, kun ehdokkaat tuovat asiaansa vaalikansan kuuluville. Hyvä näin, sillä ehdokkaiden kohtaaminen kasvokkain tuo politiikan myös inhimillistä makua.
Vaalipaneeleitakin on Keski-Karjalassa pidetty jo ainakin kaksin kappalein. Mitenkään valtavaan kansansuosioon paneelit eivät ole päässeet. Harmittaa, sillä vaalipaneelissa olisi erinomainen paikka haastaa ehdokkaat keskusteluun myös paikallisisia vaikutuksia tuovista valtakunnan politiikan kysymyksistä.
Savo-Karjalan vaalipiirissä äänioikeutetuilla on valittavanaan 156 ehdokasta 17 eri listalta. Maakunnittain ehdokkaat jakautuvat Pohjois-Karjalaan 66 ja Pohjois-Savoon 90 ehdokkaan tarjonnalla. Keski-Karjalasta on ehdolla viisi. Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan valitaan 15 kansanedustajaa.
Lukujen valossa näyttää siis siltä, että jokaisen aatemaailmaan sopiva vaihtoehto löytyy Savo-Karjalankin listoilta. Millä perusteella päätät, kenen numeron äänestyskopissa vaalilippuun kirjoitat, voi olla kuitenkin laajemman puntaroinnin aihe. Valintaprosessista ei kannata tehdä kuitenkaan liian vaikeaa ja yksityiskohtiin takertuvaa. Politiikka kun tuppaa olemaan kompromisseja täynnä. Siinä yksittäiset kansanedustajat saavat muotoilla ajatuksensa puolueensa ohjelman mukaisiksi.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa nukkuvien puolue sai suurimman äänimäärän: valtakunnallinen äänestysaktiivisuus oli 72,1 prosenttia, eli nukkumaan jäi 27,9 prosenttia äänioikeutetuista. Savo-Karjalassa mukaan lukien Keski-Karjalan kunnat nukkui kolmas osa äänioikeutetuista. Nyt ennen vaaleja nukkuvien kalastaminen vaaliuurnille on puolueiden ja ehdokkaiden tehtävä.
Onneksi äänestysaktiivisuuden kasvussa on nähtävissä positiivisiakin ennusteita. Kantar Publicin valtion nuorisoneuvostolle toteuttaman kyselyn mukaan kolme neljästä nuoresta (77 prosenttia) aikoo äänestää kevään 2023 eduskuntavaaleissa. 46 prosenttia nuorista sanoo äänestävänsä varmasti ja 31 prosenttia todennäköisesti. Kyselyn perusteella valtaosa äänestämään aikovista nuorista näkee äänestämisen kansalaisvelvollisuutena ja kokee, että äänestämällä voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Kyselyn mukaan nuorten äänestysaktiivisuus olikin selvässä kasvussa edellisissä eduskuntavaaleissa. Keväällä 2019 eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista nuorista äänesti 55 prosenttia, kun vuoden 2015 vaaleissa vastaavasta ikäryhmästä äänesti 47 prosenttia.
Näyttää, että ainakin nuorimmat äänestäjät ovat tulossa entistä vilkkaammin uurnille.
K.S.
OIKAISU: Viime viikon pääkirjoituksen nimikirjaimet olivat menneet toimitussihteerin käsittelyssä väärin. Tekstin alla piti olla Päivi Lievosen nimikirjaimet P.L.