Tonya Melnyk ja Masha Lukianova tekivät tekstiilikirjan, joka sai alkunsa omista traumaattisista kokemuksista kuluneen vuoden aikana.
Päivi Lievonen
VÄRTSILÄ
Päivi Lievonen
Pommituksissa tuhoutuneita koteja, äkillisiä lähtöjä kotimaasta, huolta läheisistä, lukemattomia mustia päiviä - tätä kaikkea on viimeisin vuosi ollut ukrainalaisille.
Värtsilän entisen koulun luokkahuoneessa on vuosipäivästä huolimatta puheenporinaa ja naurahduksiakin mahtuu keskustelun joukkoon, vaikka tämän tästä ilmeet muuttuvat vakaviksi kun puhutaan kuluneen vuoden tapahtumista. Värtsilän taiteilijaresidenssiin, aivan Suomen itärajan tuntumaan asettuneet taiteentekijät ovat aamulla olleet tekemässä lumeen teosta, jossa toivotaan sodan loppumista monella eri kielellä. Väsymys näkyy kasvoilta, sillä takana on uneton yö.
Residenssin taiteilijat ovat Tohmajärvelle tekemässä taiteellista työtään kukin tavallaan apurahan turvin. Osalle se on inspiroitumista, toiselle taas konkreettista tekemistä esimerkiksi maalaten. Joillakin on mukana koko perhe ja elämä Tohmajärvellä on asettunut uudenlaiseen uomaansa, vaikka ajatukset alati ovatkin kotimaassa.
Nataliia Deneika on maalannut ukrainalaisia symboleja suomalaisesta puusta tehdyille pohjille.
Päivi Lievonen
Muistutus sodan siviiliuhreista
Nataliia Deneika on käynyt laittamassa paikoilleen Tohmajärven kirjastoon uusimman teoksensa, jonka nimi vapaasti suomennettuna tarkoittaa sodan päiviä. Musta, Ukrainan kartan mallinen teos oli Deneikan pojan mielestä niin synkkä, ettei hän olisi tahtonut äidin vievän sitä jo tutuksi tulleeseen ja kotoisaan kirjastoon.
– Kartta näyttää yhä edelleen Ukrainalta, mutta se ei ole enää sama maa. Joka päivä siviilejä kuolee sodassa. Haluan näyttää tällä teoksella, kuinka monta uhria sota vaatii. Teoksessa on 365 palaa, joista jokaiseen on kirjattu siviiliuhrien määrä, Deneika kuvailee.
Tohmajärven kirjastossa esillä oleva Nataliia Deneikan teos muistuttaa sodan siviiliuhreista.
Päivi Lievonen
Kotimaa alati mielessä
Vaikka Deneika tekeekin nyt taidetta Värtsilässä, kotimaa näkyy teoksissa vahvasti.
– Kun elää kaukana kotoa, on muistettava juurensa, Deneika viittaa koivupuusta tehtyihin kiekkoihin, joihin hän on maalannut punaisella maalilla vanhoja ukrainalaisia symboleja.
Tonya Melnik esittelee tekstiiliteoksia, joka pohjautuu ukrainalaistaiteilijan maalaukseen.
Päivi Lievonen
Sota-ajan muistoja tekstiilikirjaan
Tekstiilitaiteilijat Tonya Melnyk ja Masha Lukianova nostavat esiin kankaisen kirjan, jota he työstivät Kiovasta Helsinkiin saavuttuaan. Kankaisille sivuille on ommeltu esimerkiksi näkemys siitä, mitä sotaa pakoon lähtiessään haluaisi ja ehtii ottaa mukaansa. Kodista kaivataan pieniä yksityiskohtiakin.
– Aloitimme omista, traumaattisista kokemuksistamme. Tämä on tarinoiden kirja. Meillä oli kotona paljon huonekasveja, joita ei tietenkään voinut ottaa pakoon lähtiessä, joten nekin näkyvät tekstiilikirjassa, Melnyk taustoittaa.
Melnyk ja Lukianova sanovat olevansa aktivisteja, jotka haluavat tehdä kantaaottavia teoksia esimerkiksi naisten oikeuksista. Lippumaisiin, suuriin teoksiin innoistusta on saatu ukrainaiselta taiteilijalta, jonka maalauksista he ovat inspiroituneet.
Tonya Melnik, Nataliia Deneika ja Mari Zhiginas lauloivat koskettavasti ukrainalaisia säveliä.
Päivi Lievonen
Opetustyö kiinnostaa
Jazz-laulaja Mari Zhiginas esiintyi Suomessa asuvan sisarensa, Julia Chazkinan säestämänä Värtsilän entisen koulun kutsuvierastilaisuuden huipentumana. Yhteistä kaikille Värtsilän taiteilijaresidenssin asukkaille on se, että he mieluusti opettaisivat taitojaan eteenpäin. Ensimmäiset opetukselliset tuokiot on jo valmistelussa.
– Zhiginas antaa opetusta Keski-Karjalan musiikkiopiston opettajille. Myös Deneikan kanssa on jo alustavasti sovittu työpaja-tyyppisestä opetuksesta joskus huhti-toukokuun vaihteessa, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Liisa Mäenpää kuvailee.
Uutista muokattu 27. helmikuuta klo 14.50. Lisätty kuva Tohmajärven kirjaston taideteoksesta.