Leivinuunissa hyvin haudutettu murea jänispaisti tuo mieleen lapsuuden sunnuntailounaat. Ensimmäisen kosketuksen metsästykseen sain muutaman kuukauden ikäisenä innokkaan metsästäjä-isäni selkärepussa. Tuolloin ei saloilla kulkiessa tarvinnut pelätä suurpetoja. Koiran uskalsi laskea hyvin jäniksen ajoon. Kannanhoidollinen metsästys oli itsestäänselvyys ja susikantakin oli nykyistä pienempi.
Viime viikkoinen Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös otettiin vastaan tyrmistyneenä metsästyspiireissä ja myös viljelijöiden keskuudessa. Luonnonsuojelujärjestön valituksen seurauksena hallinto-oikeus kumosi Suomen riistakeskuksen seitsemän poikkeuslupapäätöstä karhun kannanhoidollisesta metsästyksestä Pohjois-Karjalassa. Päätökset olisivat oikeuttaneet jopa 92 karhun metsästyksen. Metsästäjäliitto piti luonnonsuojelujärjestön valituksia perusteettomina. Päätös on erikoinen, sillä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valitukset vastaavassa tapauksessa. (Suomen riistakeskus.) Päinvastoin kuin Pohjois-Karjalassa, Lapissa metsästyskulttuurin säilyttäminen ja adaptiivisen karhukannan hallinta ymmärrettiin.
Suurpedoista karhut ja sudet aiheuttavat vuosittain suuren määrän tuhoja. Karhut tuhoavat maanviljelijöiden heinäpaaleja ja tallaavat jopa hehtaaritolkulla viljaa. Viljelijät ovat jo muutenkin ahtaalla. Suurta huolta aiheuttaa se, että tuhot heikentävät suomalaisen ruoantuotannon turvaamista entisestään. MTV 3 uutisoi 11.10.2017 karhun aiheuttaneen 10 000 euron vahingot viljelijälle Lieksassa ja Iltalehti uutisoi 22.9.2022 karhun aiheuttaneen jopa 10 000 euron tuhot lapinlahtelaiselle mehiläistarhurille. Vuonna 2020 susien aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin 200 000 eurolla (Metsästäjälehti 15.1.2021). Koiravahingot ovat viime vuosina painottuneet erityisesti neljään maakuntaan, mukaan lukien Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo (Yle 30.9.2021). Paisunut susikanta aiheuttaa erityisesti reuna-alueilla asuville koululaisille turvallisuusuhkaa. Juuassa susi oli jälkien perusteella käynyt talousrakennuksessa. Suden ja karhun kuuluisi olla ihmisiä väistäviä arkoja metsän eläimiä. Ne eivät kuulu ihmisten pihoille.
Kannanhoidollista metsästystä rajoittaviin valituksiin on saatava tolkku. Itäisen Suomen metsissä ei ole vaaraa karhun tai suden sukupuuttoon kuolemisesta. Kaipaan päättäjiltä jämäkämpiä otteita kannanhoidolliseen suurpetojen metsästykseen. Kotimainen ruoantuotanto ja luontoon liittyvät harrastukset, metsästys mukaan lukien on turvattava.
JERTTA HARINEN
Metsästäjän tytär
P-K:n hyvinvointialueen valtuuston 1.vpj.
Eduskuntavaaliehdokas (Kesk.)