Sairaanhoitaja vaihtaa rutiinitoimenpiteenään lakanoita. Viereisessä huoneessa lääkäri avustaa pesussa ja lähihoitaja syöttää potilasta. Toisaalla potilas odottaa palveluasumiseen pääsyä, koska lääkäreistä ja hoitajista on pulaa.
Hoitajapulaan on esitetty yhtenä ratkaisuna koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Se ei yksistään ratkaise kriisiä. Sotealan opintoihin hakeutujien määrä on laskenut, eikä kaikkia opiskelupaikkoja saada täytettyä (mm. Yle 23.8.2022, OPH tietopalvelu). Useissa yksiköissä työskennellään äärirajoilla sijaisten puuttuessa.
Vanhuspalvelulain mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää laadukkaat palvelut takaavaa palvelun tarvetta.
Toimintatapojen ohjeistuksen (Valvira) mukaan tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon toimintayksiköissä voi olla lähtökohtaisesti yksi hoiva-avustaja kahta sote-alan ammattihenkilöä kohden. Välittömään asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön määrän ja rakenteen osalta ohjeistus on, että hoitajamitoituksen ollessa 0,6 hoitajaa yhtä ikäihmistä kohtaan hoiva-avustajia saa olla vain yksi 10 asukasta kohden.
Kriisiytyneessä tilanteessa vanhuspalvelulaki ja toimintaohjeet vaativat pikaista tarkastelua. Asumispalveluissa tulisi mahdollistaa nykyistä laajempi ammattikirjo. Laissa ei ole määritelty, kuka voi syöttää tai pestä potilasta, mutta tiukka toimintaohje rajaa hoiva-avustajien työtehtäviä. On vaarana, että nykyinen ohjeistus ei lisää, vaan päinvastoin heikentää potilasturvallisuutta. Asia on ristiriitainen, sillä omaishoitaja hoitaa yksin kaikki hoitoon liittyvät rutiinitehtävät, mutta hoiva-avustajan ei katsota täyttävän avustavien tehtävien edellyttämiä vaatimuksia. Akuutissa hoitajapulassa hoiva-avustajien määrän järkevä lisääminen lisäisi parhaimmillaan potilasturvallisuutta, palvelisi ikäihmisten oikeutta ihmisoikeuksien toteutumisesta ja arvokkaasta vanhenemisesta, helpottaisi hoitohenkilöstön painetta, parantaisi hoitajien työolosuhteita sekä mahdollistaisi jokaiselle keskittymisen omaan työhönsä.
JERTTA HARINEN
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston 1.vpj.
Eduskuntavaaliehdokas (Kesk.)