Kuvituskuva.
Pixabay
– Ei tämä maalima mikkään hahtuvakoppa ouk, tuumasi Mummo Eeva Tikan Hiljainen kesä-kirjassa. Lausahdus tuli mieleeni sosiaalista mediaa lueskellessani.
Suomessa sananvapaus on turvattu sekä perustuslaissa että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Nykyisessä maailmanmelskeessä korostuu entistä selkeämmin, että sananvapaudella on keskeinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa. Sananvapauteen kuuluu mielipiteiden ilmaisu, niiden vastaanottaminen ja jakaminen ilman ennakoivaa asiaan puuttumista. Sananvapauteen kuuluu myös kärjekkäiden, ja jopa provosoivien näkemysten esittäminen kunhan ei ylitetä yleisesti hyväksyttävää rajaa. Mielipiteensä saa tässä maassa kertoa, ja hyvä niin. Toisin sanoen vapauteen kuuluu myös vastuu omista sanomisistaan.
Toimittajana sananvapauteen suhtautuu ehkä rivikansalaista tarkemmin. Journalistinen päätäntävalta on myös toinen arvo, jota on vaalittava eli toimituksella on vapaus valita aiheet ja niiden näkökulmat ilman ulkopuolista ohjailua. Uutiset eivät aina ole mukavia ja herätä pelkästään myönteisiä tunteita, mutta silti niitä halutaan lukea ja ne on tehtävä. Journalistiset ohjeet ovat aina mielessä kun uutisia kirjoitellaan, olipa aihe mikä tahansa.
Sosiaalinen media on temmellyskenttä, jossa välillä tunteet kuumenevat. Toisaalta somen puskaradiot ovat paikkoja, joissa tieto leviää ilman faktantarkistusta, aivan kuten kyläjuoruillakin on tapana, joten niissä on sijansa myös uutisille. Ryhmien ylläpitäjät suitsivat keskustelua ja muistuttelevat käytöstapojen asettamista raameista, ja tälle moderoinnille on usein tarvetta kun käytöstavat unohtuvat. Ryhmissä on omat sääntönsä, joita jokaisen on noudatettava.
Sananvapauteen kuuluu myös oikeus vaihtaa mielipiteitään ikävämmistäkin asioista, sillä elämä ei ole yhtä hahtuvissa kellimistä vaan hankaliakin aiheita ihmiseloon kuuluu.
Kunnallisia päätöksiä pitääkin kuntalaisten saada pohtia ja esittää niihin omia näkemyksiään, ja sama pätee myös niin sanotusti muihin tulenarkoihin aiheisiin. Kun keskusteluryhmästä aletaan rajata ylläpitäjien toimesta pois aiheita sillä verukkeella, että asiat voivat kommenttien myötä henkilöityä, ei enää toimita länsimaalaisten arvojen mukaisesti. Ikävä kyllä tapa on rantautunut yhteen Keski-Karjalan paikallisista someryhmistä. Jo se, että ylläpitäjät hyväksyvät tai hylkäävät kaikki julkaistavat keskustelut, rajoittaa sananvapautta ja mielipiteen ilmaisua. Keskustelun pitäminen käytöstapojen rajoissa ei tarkoita hankalien aiheiden lakaisua maton alle; varsinkin kun ne ovat juuri niitä aiheita, jotka herättävät kommentointia.
Päivi Lievonen
paivi.lievonen@kotikarjala.fi