– Ei tämä maa­li­ma mik­kään hah­tu­va­kop­pa ouk, tuu­ma­si Mum­mo Ee­va Ti­kan Hil­jai­nen kesä-kir­jas­sa. Lau­sah­dus tuli mie­lee­ni so­si­aa­lis­ta me­di­aa lu­es­kel­les­sa­ni.

Suo­mes­sa sa­nan­va­paus on tur­vat­tu sekä pe­rus­tus­lais­sa et­tä Eu­roo­pan ih­mi­soi­keus­so­pi­muk­ses­sa. Ny­kyi­ses­sä maa­il­man­mels­kees­sä ko­ros­tuu en­tis­tä sel­ke­äm­min, et­tä sa­nan­va­pau­del­la on kes­kei­nen roo­li de­mok­raat­ti­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa. Sa­nan­va­pau­teen kuu­luu mie­li­pi­tei­den il­mai­su, nii­den vas­taa­not­ta­mi­nen ja ja­ka­mi­nen il­man en­na­koi­vaa asi­aan puut­tu­mis­ta. Sa­nan­va­pau­teen kuu­luu myös kär­jek­käi­den, ja jopa pro­vo­soi­vien nä­ke­mys­ten esit­tä­mi­nen kun­han ei yli­te­tä ylei­ses­ti hy­väk­syt­tä­vää ra­jaa. Mie­li­pi­teen­sä saa täs­sä maas­sa ker­toa, ja hyvä niin. Toi­sin sa­no­en va­pau­teen kuu­luu myös vas­tuu omis­ta sa­no­mi­sis­taan.

Toi­mit­ta­ja­na sa­nan­va­pau­teen suh­tau­tuu eh­kä ri­vi­kan­sa­lais­ta tar­kem­min. Jour­na­lis­ti­nen pää­tän­tä­val­ta on myös toi­nen ar­vo, jota on vaa­lit­ta­va eli toi­mi­tuk­sel­la on va­paus va­li­ta ai­heet ja nii­den nä­kö­kul­mat il­man ul­ko­puo­lis­ta oh­jai­lua. Uu­ti­set ei­vät ai­na ole mu­ka­via ja he­rä­tä pel­käs­tään myön­tei­siä tun­tei­ta, mut­ta sil­ti nii­tä ha­lu­taan lu­kea ja ne on teh­tä­vä. Jour­na­lis­ti­set oh­jeet ovat ai­na mie­les­sä kun uu­ti­sia kir­joi­tel­laan, oli­pa ai­he mikä ta­han­sa.

So­si­aa­li­nen me­dia on tem­mel­lys­kent­tä, jos­sa vä­lil­lä tun­teet kuu­me­ne­vat. Toi­saal­ta so­men pus­ka­ra­di­ot ovat paik­ko­ja, jois­sa tie­to le­vi­ää il­man fak­tan­tar­kis­tus­ta, ai­van ku­ten ky­lä­juo­ruil­la­kin on ta­pa­na, jo­ten niis­sä on si­jan­sa myös uu­ti­sil­le. Ryh­mien yl­lä­pi­tä­jät suit­si­vat kes­kus­te­lua ja muis­tut­te­le­vat käy­tös­ta­po­jen aset­ta­mis­ta raa­meis­ta, ja täl­le mo­de­roin­nil­le on usein tar­vet­ta kun käy­tös­ta­vat unoh­tu­vat. Ryh­mis­sä on omat sään­tön­sä, joi­ta jo­kai­sen on nou­da­tet­ta­va.

Sa­nan­va­pau­teen kuu­luu myös oi­keus vaih­taa mie­li­pi­tei­tään ikä­väm­mis­tä­kin asi­ois­ta, sil­lä elä­mä ei ole yh­tä hah­tu­vis­sa kel­li­mis­tä vaan han­ka­li­a­kin ai­hei­ta ih­mi­se­loon kuu­luu.

Kun­nal­li­sia pää­tök­siä pi­tää­kin kun­ta­lais­ten saa­da poh­tia ja esit­tää nii­hin omia nä­ke­myk­si­ään, ja sama pä­tee myös niin sa­no­tus­ti mui­hin tu­le­nar­koi­hin ai­hei­siin. Kun kes­kus­te­lu­ryh­mäs­tä ale­taan ra­ja­ta yl­lä­pi­tä­jien toi­mes­ta pois ai­hei­ta sil­lä ve­ruk­keel­la, et­tä asi­at voi­vat kom­ment­tien myö­tä hen­ki­löi­tyä, ei enää toi­mi­ta län­si­maa­lais­ten ar­vo­jen mu­kai­ses­ti. Ikä­vä kyl­lä tapa on ran­tau­tu­nut yh­teen Kes­ki-Kar­ja­lan pai­kal­li­sis­ta so­me­ryh­mis­tä. Jo se, et­tä yl­lä­pi­tä­jät hy­väk­sy­vät tai hyl­kää­vät kaik­ki jul­kais­ta­vat kes­kus­te­lut, ra­joit­taa sa­nan­va­paut­ta ja mie­li­pi­teen il­mai­sua. Kes­kus­te­lun pi­tä­mi­nen käy­tös­ta­po­jen ra­jois­sa ei tar­koi­ta han­ka­lien ai­hei­den la­kai­sua ma­ton al­le; var­sin­kin kun ne ovat juu­ri nii­tä ai­hei­ta, jot­ka he­rät­tä­vät kom­men­toin­tia.

Päi­vi Lie­vo­nen

pai­vi.lie­vo­nen@ko­ti­kar­ja­la.fi