Vielä 80-luvun alkupuolella moni kulkija nousi Värtsilän Patsolanmäelle tiirailemaan sen aikaisen Neuvostoliiton suuntaan vanhaan Värtsilään. Tuumailtiin, että siellä ne ovat; valkoiset kerrostalot ja tehtaan piippu. Ne olivat lähellä, mutta niin kaukana, rautaesiripun takana.
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985. Gorbatšovin perestroika ja glasnost olivat yritys korjata reaalisosialismia paremmin toimivaksi ja inhimillisemmäksi. Monet maan ongelmat kuitenkin pahenivat uudistuspolitiikan takia. Uudistukset kuitenkin etenivät, Neuvostoliitto vaihtui Venäjäksi, avoimuus lisääntyi, rautaesirippu avautui.
Reilut 30 vuotta olemme täällä Itä- ja Kaakkois-Suomessa saaneet nauttia rajan avautumisen tuomasta elinvoiman kasvusta, ehkä myös lieveilmiöiden tuomista kiroista. Se on ollut osa meidän elämäämme. Itäinen Suomi eli siitä. Melkein puolet sodanjälkeisestä ajasta.
Iso osa nyt työssä käyvästä väestöstä on syntynyt ja kasvanut ajassa, jolloin rautaesirippua ei ollut. Venäjällä on ollut merkittävä rooli itäisen Suomen taloudessa ja tulevaisuutta oli suunniteltu Venäjä-yhteyksien ympärille. Metsäteollisuus toi Venäjältä paljon puuta raaka-aineeksi. Tehtaat käyttivät venäläistä kaasua edullisena energianlähteenä. Itä-Suomessa Venäjä on ollut myös tärkeä vientikohde erityisesti Itä-Suomen yrityksille. Venäläiset turistit ja ostosmatkailijat taas toivat ennen koronaviruspandemiaa alueelle miljoonia euroja.
Nyt Vladimir Putinin aikana rautaesirippua vedetään kiinni uudelleen. Mikäli se joskus avautuu, kontaktien uudelleen rakentaminen voi viedä vuosikausia, ehkä vuosikymmeniä.
Vanhemmat muistavat, mitä elämä oli rautaesiripun aikaan, nuoremmille tilanne on uusi. Koko itäinen Suomi saa opetella uudenlaisen elämän uuden rautaesiripun varjossa. Tärkeää meidän itäsuomalaisten, mutta myös koko Suomen ja ehkä koko Euroopankin kannalta on kuitenkin pitää itäinen Suomi elinvoimaisena uudessakin tilanteessa. Sillä on iso merkitys paitsi meidän itäsuomalaisten toimeentulon kannalta myös laajemmin turvallisuuspoliittisista näkökulmista katsottuna.
Tämä on onneksi nähty, ja esimerkiksi Suomen hallituksen budjetti ensi vuodelle sisältää erillisen Itä-Suomi-paketin, jolla pyritään turvaamaan alueen elinvoimaa. Itäinen Suomi saa ensi alkuun vuodelle 2023 suunnitellut Saimaan kanavan remonttiin varatut rahat, joka oli suurin Kaakkois-Suomeen suunnitteilla ollut valtion investointi.
Voimme hyvin yhtyä maakuntajohtajamme Markus Hirvosen toteamukseen Itä-Suomen merkityksestä: Itä-Suomella on valtava geopoliittinen merkitys. Vahva Itä-Suomi turvaa koko Suomea.
K.S.