KITEE
Jouko Väistö
Metsurille toimistotöistä tuttu työaika ei sovi. Hänen on järjestettävä työnsä vuodenaikojen ja kelien mukaan. Tienestit on hankittava sulien maiden aikaan. Lumessa rämpiminen ei lyö leiville.
– Lomalla ei passaa keväällä, kesällä ja syksyllä loikoilla. Sahan ja pottiputken on silloin liikuttava, MehtäPekan nimellä urakoiva kiteeläinen metsuriyrittäjä Pekka Uuksulainen sanoo.
Työrytmi heittää kuperkeikkaa etenkin keskikesän aikaan. Tuolloin metsuri on todellinen aamuvirkku.
– Kesähelteellä aloitan työt aamuyön tunteina ja jatkan niitä puolille päivin. Ja jos virtaa riittää, teen päivän päätteeksi vielä lyhyen iltalöysin, hän kuvailee kesäistä työrytmiään.
Sadesääkään ei estä menemästä metsään. Nykyään metsurin varusteet ovat niin hyvät, että niillä pärjää vetiselläkin kelillä.
Helteet eivät ole metsurin ainoa riesa. Pärjättävä on myös erilaisten mokkiaisten kanssa. Alkukesästä kiusankappaleina ovat itikat ja mäkärät, keskikesällä paarmat ja syksyllä hirvikärpäset.
Tänä kesänä moni metsuri on saanut kokea nahoissaan myös ampiaisen pistoksia. Ampiaisia on ollut etenkin loppukesästä paljon.
Luonto vetää puoleensa
Luonto vetää metsuria puoleensa kiusankappaleista huolimatta. Pekkaa se on vetänyt puoleensa kymmenkunta vuotta kestäneen rajamiesuran jälkeen ammattimaisesti vuodesta 2014 lähtien, jolloin hän ryhtyi tekemään metsurin hommia toiminimellä kotitilalla tehdyn sukupolven jälkeen.
Kuluvan vuosikymmenen alussa hän käväisi hakemassa uutta perspektiiviä työelämään toimimalla parin vuoden ajan Riistakeskuksen palveluksessa SusiLIFE-projektissa, jossa toimenkuvaan kuului mm. kotieläintilojen suojelutoimenpiteiden ja petoyhdyshenkilöiden koulutuksen suunnittelua.
Työ oli paljolti toimistotyötä ja alkoi vähitellen maistua puulle. Veri rupesi vetämään takaisin metsään ja lopullisesti päätös metsurin hommiin paluusta kypsyi viime talvena. Sitä siivitti susien kannanhoidollisen metsästyksen kieltäminen.
Työtehtäviä joka vuodenajalle
Metsurin työtehtävät vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Pekka kertoo aloittaneensa metsätyöt viime keväänä viimeisten lumien aikaan taimikkojen varhaisperkauksella.
Toukokuun puolivälin kieppeillä raivaussaha vaihtui pottiputkeen. Istutushommissa vierähti aikaa niin, että kevätistutusten viimeiset puuntaimet olivat maassa heinäkuun alkupuolella.
Tästä lähtien hän on tehnyt näihin päiviin asti hakkuualueiden ennakkoraivauksia ja ne jatkuvat kuluvan kuun loppuun asti.
Tämän jälkeen edessä ovat vielä taimikonhoitotyöt. Niitä tehdään lumen tuloon asti ja suurella todennäköisyydellä vielä lumien aikaankin. Ohut lumikerroskaan ei estä töiden tekemistä ja onnistuuhan se raivaussahan ulkoiluttaminen myös lumikengät jalassa.
Sydäntalvi on metsuriyrittäjän arjessa rauhallisempaa aikaa. Lonkkaa ei toki silloinkaan vedetä. Tekemistä metsissä riittää leimikoiden merkkauksen merkeissä.
Kaikissa työtehtävissä tarvitaan ammattitaitoa. Niin metsurin hommissakin. Metsurilla on oltava silmää havaita luontokohteet, sopivat säästöpuuryhmät ja riistatiheiköt. Ja tärkeää on tuntea myös kemera-säädökset ja niiden kautta tulevat velvoitteet.
Pekka myöntää, että metsurin hommat eivät sovi kaikille. Ne vaativat omanlaisensa luonteen. Töitä on tehtävä kelillä kuin kelillä, silloinkin, kun monien muiden ammattien edustajat loikoilevat aurinkorannoilla.