Olavi Muukkonen ja Pekka Valtonen työntävät tänäkin vuonna veneensä vesille lohikuninkuuskisan lähtölaukauksen pamahtaessa. Lähtöpaikakseen he ovat valinneet Karjalan Kievarin.
Jouko Väistö
KESÄLAHTI
Jouko Väistö
Puruveden lohikuninkuuskilpailussa on paljon uistelijoita, jotka osallistuvat siihen uskollisesti vuodesta toiseen. Kesälahtelaiset Olavi Muukkonen ja Pekka Valtonen kuuluvat tähän joukkoon.
Olavi on ollut mukana lähes jokaisessa kilpailussa. Enintään neljä on jäänyt väliin. Pekalle kisoja on kertynyt vajaat 30. Kimpassa he ovat uistelleet kymmenkunta kertaa.
Kisaputki ei katkea tänäkään vuonna.
– Pitäähän sitä mukana olla, kun täällä tämmöinen kiehtova uistelutapahtuma järjestään. Ei näitä pienellä paikkakunnalla liikaa ole, Pekka painottaa.
Lohikuninkuuskisa alkaa lauantaina kello 14 ja päättyy vuorokautta myöhemmin samaan aikaan. Olavi ja Pekka ottavat kilpailusta täyden ilon irti. Heillä on tapana olla vesillä ¾ kilpailuajasta.
18 tunnin soutuajan he jakavat tunnin hukeihin. Tänä aikana soutu-urakkaa kertyy kummallekin helposti 30 kilometrin verran.
– Kyllä siinä ajassa ehtii rakot käsiin tulla etenkin tuulisella kelillä, kun hanskatkin tuppaavat aina jäämään kotiin, Olavi naurahtaa.
Muut kalat -sarjassa menestystä
Tähänastisen kilpailu-uransa aikana Olavi kertoo saaneensa lohikalojen sarjassa muutaman mittakalan kisan alkuaikoina. Tulosluetteloon niillä pääsi, mutta kuninkuutta niillä ei irronnut. Pekalla mittalohi on vielä saamatta.
Muut kalat -sarjassa menestystä sen sijaan on tullut. Hyvänä näyttönä tästä on viime vuoden kilpailu, jossa he saavuttivat 8,7 kilon saaliilla kakkossijan.
Viime vuosina he ovatkin punalihaisten narraamisen sijasta keskittyneet uittamaan vieheitään ruohikkojen reunoilla, karikkojen kupeessa ja luotojen lähistöllä, missä hauet ja ahvenet tuppaavat viihtymään.
– Nämä kalapaikat meillä on hyvin tiedossa ja muut kalat -sarjassa on harjoittelemattakin helpompi pärjätä, Olavi lähettää hymyillen terveisiä kilpakumppaneilleen.
Monena vuonna voittokala on napattu perinteisiltä haukivesiltä
Pahoillaan he eivät toki ole, jos järvilohi tai taimen sattuisi iskemään. Mikään suuri ihme sekään ei olisi, sillä kalat osaavat uida ja vuosien saatossa lohikuninkuuteen oikeuttava kala on moneen otteeseen nostettu veneeseen perinteisiltä haukivesiltä.
Hyvästä esimerkistä käyvät vuosien 2008 ja 2014 voittokalat, joista toinen, 6,05 kilon taimen, saatiin Poroniemen kupeesta, ja toinen, 5,32 kilon taimen Tiirasaaren ja mantereen välistä.
Ruohikkorannat ja karikoiden kupeet ovat mieluisia uistelupaikkoja myös sikäli, että tuulet eivät pääse niihin useinkaan täydellä voimalla tuivertamaan.
Tuuleenkin Olavi ja Pekka ovat silti saaneet tottua. Hyvässä muistissa on vuosi, jolloin vastatuuleen soutamisesta ei tullut mitään ja myötätuulessakin pohjaan juuttuneen uistimen irrottaminen osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi.
– Sinne pohjaan se viehe jäi ja siinä samalla sinne jäi koko uistelusetti keloineen ja vapoineen.
Kilpailussa käytössä kymmenkunta viehettä
Kisassa he sanovat käyttävänsä siiman päässä sekä lusikkaa että vaappua. Etenkin Räsänen seiska on osoittautunut hyväksi ottivieheeksi.
Erilaisia vieheitä uistelupakissa on paljon, mutta kilpailun aikana niistä on käytössä kymmenkunta.
– Ei sitä yhtä uistinta kannata tuntia pitempään uittaa, jos tärppejä ei rupea tulemaan, he valottavat taktiikkaansa.
Kaloja he hakevat sekä pinnasta että välivedestä lyijypainojen avulla. Takilaa he eivät kilpailussa käytä. Pitkästä soutu-urakasta saa tarpeekseen ilman painavaa lyijymötikkääkin.
Kaikuluotaintakaan heillä ei tule olemaan, vaikka sen käyttö olisi nyt sallittua. Jääkööt kalat saamatta, jos niitä ei ilman teknisiä apuvälineitä tule.