Eduskunta käsitteli hiljattain lapsiasianvaltuutetun kertomusta. Siinä nostetaan keskeisiksi huoliksi korona-ajan vaikutukset lapsiin, mielenterveyden ongelmat, lastensuojelun pitkittynyt ja kriisiytynyt tilanne sekä koulutuksen resurssien riittämättömyys.
Koronapandemian kielteiset vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään olleet heikommassa asemassa. Vähävaraisissa perheissä elävät lapset, vammaiset lapset, lastensuojelun tai muun erityispalvelujen piirissä olevat lapset tai vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ovat kärsineet pandemian seurauksista eniten.
Samalla pandemia on entistäkin voimakkaammin korostanut myös tarvetta laadukkaalle ja riittävälle koulutukselle ja sen tukemiselle. Koko ajan kasvava tutkimusnäyttö osoittaakin jo varsin vakuuttavasti, että sekä pandemialla että koulujen sulkemisilla on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus lasten oppimistuloksiin, kehitykseen ja hyvinvointiin. Vahinkojen korjaaminen vaatiikin merkittäviä lisäpanostuksia varhaiskasvatukseen ja opetukseen.
Tämän vuoksi onkin äärimmäisen tärkeää, että hallitus päätti vuoden toisessa lisätalousarviossaan laajasta paketista lasten ja nuorten tukemiseksi. Nyt on keskeistä voida laajasti tarjoa tukea ja apua nuorille, jotka ovat koronapandemian ja sen vuoksi käyttöönotettujen varotoimenpiteiden vuoksi vaarassa jäädä syrjään.
Yhteensä 120 miljoonan paketilla vahvistetaan esi- ja perusopetusta sekä lukio- että ammatillista koulutusta. Määrärahoja suunnataan myös oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön ja harrastamisen Suomen malliin. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan.
Yhdessä nämä panostukset tukevat lasten ja nuorten turvallisen arjen rakentamista ja antavat oppilaitoksille valmiuksia tarvittavien tukitoimien järjestämiseen. Nyt on tärkeää, että rahat käytetään juuri lasten ja nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn.
Onkin tärkeää, että panostamme vahvasti lapsiin ja nuoriin. Meillä ei ole varaa menettää yhtään tästä tulevaisuuden potentiaalista. Jos emme onnistu tekemään toimia, joissa lapset ja nuoret on erityisesti huomioitu, kielteiset seuraukset voivat olla pitkäkestoiset heidän elämässään.
MERJA MÄKISALO-ROPPONEN
kansanedustaja (sd)