Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on hyökännyt myös journalisteja ja vapaata tiedonvälitystä vastaan. Kansainväliset journalistit ovat joutuneet poistumaan Venäjältä, koska raportointi sieltä on käytännössä mahdotonta. Kysymys kuuluu, millaisissa olosuhteissa viimeisetkin vapaata sanaa puolustavat, ahtaalle ajetut toimittajat Venäjällä nyt työskentelevät?
Yllä oleva on ääriesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun vapaan tiedonvälityksen rippeetkin on heitettään romukoppaan.
Pohjoismaissa ja Suomessa olemme saaneet nauttia vapaasta tiedonvälityksestä, mutta monet merkit viittaavat siihen, että meilläkään lehdistönvapaus ei ole itsestäänselvyys.
Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisee vuosittain huhtikuun lopulla lehdistönvapausindeksin. Vuosi sitten julkaistun indeksin mukaan Pohjoismaat olivat kärjessä. Lehdistönvapauden tilanne on kuitenkin huonontunut ympäri maailmaa, eritoten Euroopassa. Miten suuntaus jatkuu, nähdään, kun pian julkaistaan uusi lehdistönvapausindeksi.
Suomi putosi lehdistönvapauden kärkimaan pallilta viisi vuotta sitten. Menetimme kärkipaikan, koska Suomessakin toimittajia uhkaillaan, häiritään ja haastetaan oikeuteen.
Paikallislehdetkään eivät elä lehdistönvapauden suhteen lintukodossa. Suomesta löytyy useita esimerkkejä, missä paikallismediakin on joutunut vaikeuksiin alueensa vaikuttajien epämiellyttävänä kokeman uutisoinnin takia.
Vapaata tiedonvälitystä voivat vaarantaa myös normaalista arjesta nousevat asiat, kuten sosiaalinen media ja yleinen taloustilanne.
Lehdistönvapausindeksin mukaan sosiaalinen media vaikuttaa Suomen mediaan kahdella tavalla: ne vievät mainostulot toimitetulta medialta ja samalla tarjoavat alustan disinformaatiolle ja sen jakamiselle.
Yleinen hintatason nousu on tuonut entistä tärkeämmäksi taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisen vapaalle tiedonvälitykselle. Kustannusalan järjestöt vetosivat maaliskuun puolivälissä hallitukseen suomalaisten lukemisen verotuksen keventämiseksi. Kustantajien ja tekijöiden liitot esittävät sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen arvonlisäveron alentamista nollaan heti, kun se tulee EU:n päätöksen mukaisesti mahdolliseksi.
Vetoomuksen taustoja selvittäessään Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg totesi elinvoimaisen media-alan tuottavan mittaamattoman arvokkaita positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Luotettavan tiedon tuottaminen suomalaisille on nyt entistäkin tärkeämpää.
Samassa yhteydessä Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho painotti sananvapauden ja riippumattoman tiedonvälityksen olevan demokratian perusta. Tämä aika on osoittanut, että niiden puuttuessa voidaan valheellisella tiedolla ja propagandalla saada jopa kokonaisten kansakuntien mieliä muokattua.
K.S.