Kuvituskuva maataloustöistä.
Kari Sarkkinen
Ulkomaalaistaustainen kaverini selvitti taannoin asuinpaikkaansa valitessaan tutkineensa, missä ovat lähimmät maatilat. Silloin puhuttiin koronasta ja liikkumisrajoituksista, ja kaverini vakuutti ettei meillä ole mitään hätää kotikunnassamme. Toisaalla tuotetaan lihaa, toisaalla maitoa ja perunoitakin pitäjästä saa. Hädän hetkellä ruokaa riittäisi muuallakin kuin omassa kellarissa. Puhdasta vettä saa kaivosta ja järvestä kalaa.
Huoltovarmuus on sana, joka viime viikkoina on noussut keskusteluun. Se tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.
Toisin sanoen kaupoissa on ruokaa ostettavaksi, huoltoasemilla on mitä tankata ja lämmitys toimii jokaisessa torpassa. Lääkärin määräämät lääkkeet saa käyttöönsä, sähköä tulee pistorasiaan vuorokauden ympäri.
Ukrainan sota vaikuttaa maataloustuotantoon maailmanlaajuisesti, onhan maa paitsi vilja-aitta mutta myös merkittävänä tuottajana muun muassa maissille ja ruokaöljylle. Maan pinta-alasta 70 prosenttia on muhevaa maatalousmaata, mikä tarkoittaa noin 32 miljoonaa hehtaaria peltoja. Viime viikolla Ukraina kielsi maansa maatalouden avaintuotteiden, kuten muun muassa viljojen ja lihan, viennin varmistaakseen väestönsä välttämättömät ruokatarpeet.
Suomessa kampanjoidaan parhaillaan oman huoltovarmuuden nostamiseksi. Maatalouden neuvontajärjestö ProAgria ohjeistaa viljelijöitä kylvämään viljoja ja valkuaiskasveja mahdollisimman paljon, että huoltovarmuus ja ruokaketjun toimivuus voidaan taata kaikissa tuotantosuunnissa. Kuuman ja kuivan viime vuoden jäljiltä viljaa on Suomessa varastoissa tavanomaista vähemmän.
Viime viikolla maataloustuottajain lihavaliokunta vaati tiedotteessaan Suomen hallitukselta pitkäjänteisiä ja järeitä toimenpiteitä, joilla turvataan maan huoltovarmuus, jonka ydin suomalainen ruoka on. Tiedotteen mukaan poikkeuksellisten voimakkaan ja nopean kustannusnousun sekä satomenetysten seurauksena suomalaisen ruuantuotannon maataloustulosta on hävinnyt yli 500 miljoonaa euroa, vaikka ruoan kuluttajahinnat ovat nousseet 3 prosenttia.
Maatalous kärvistelee valtavassa talousahdingossa, jota alati kohoava energian ja polttoaineen hinnannousu kärjistää entisestään. Huoltovarmuuden turvaajana maatalous nousee nyt uudenlaiseen arvoon, jonka se todellakin ansaitsee. Meillä Keski-Karjalan alueella tilanne on hyvä tarjonnan suhteen; alueelta löytyy monen alan elintarviketuottajaa, kunhan vain saisimme tuettua kuluttajina heidät tämänkin kriisin yli.
P.L.