Vie­raan kas­vot.

Kut­su­mat­to­ma­na vie­raa­na tuli.

Tun­keu­tui eli­mis­tön joka so­puk­kaan.

Ot­ti hal­lin­ta­val­lan; täy­si­mää­räi­ses­ti.

Pii­rit­tä­jän kas­vot.

Mo­tit­taa se­lus­tan, si­vuil­ta, edes­tä.

Ei jätä pa­ko­auk­koa, ei pie­nin­tä­kään.

Mur­heen kas­vot,

tar­jo­aa loh­tua it­kus­ta, kyy­ne­leis­tä.

Pi­tää ot­tees­saan.

Van­git­si­jan kas­vot.

Pa­ke­ne­mi­sen mah­dot­to­muus.

Pa­ko­y­ri­tys vaan pa­hen­taa ti­lan­net­ta.

On­net­to­muu­den kas­vot.

Sy­väl­tä kou­rais­ten,

täyt­tää suru me­ne­tyk­sen

am­mot­ta­van au­kon.

Pi­me­ät kas­vot.

Su­men­taa nä­kö­ky­vyn.

Tu­lee lii­an lä­hel­le.

Kat­se ei tar­ken­na.

Su­run suu­ruus mit­taa­ma­ton.

Val­ti­aan kas­vot.

As­tuu suru omal­la val­lal­laan,

ih­mi­sen sy­vim­pään.

Sie­lun yti­meen.

Sin­ne, ih­mi­sen py­hän paik­kaan.

Rak­kaan vi­hol­li­sen kas­vot.

Tuli suru lu­paa pyy­tä­mät­tä.

Näyt­ti mo­nen­muo­toi­set ah­dis­ta­vat

ja jul­mat kas­von­sa.

Py­syi seu­ras­sa­ni ha­lu­a­mat­ta­ni.

Muut­tui us­kol­li­sen ys­tä­vän kas­voik­si.

Pa­ran­ta­jan kas­voik­si.

Lää­kit­si­jän kas­voik­si.

Roh­keu­den ja voi­man an­ta­jan kas­voik­si.

Su­run kas­vot.

Niin mer­kil­li­set.

Kä­sit­tä­mät­tö­mät.

Lä­hes­ty­vän Ju­ma­lan var­jo.

Su­run siu­naus.

Yk­si Ju­ma­lan kä­sit­tä­mät­tö­mim­mis­tä ih­meis­tä.

Sii­nä, mis­sä kaik­ki on me­ne­tet­ty.

Ar­mon suu­ruus; ih­mi­sen

vai­vas­sa ja su­rus­sa.

PK, 28.9.2013