Soteuudistus huipentuu tammikuun 23. päivä käytäviin aluevaaleihin, joissa uusille hyvinvointialueille valitaan aluevaltuustot. Yhden hyvinvointialueen muodostaa Pohjois-Karjala, jonka kunnista aluevaaleissa valitaan yhteensä 59 valtuutettua päättämään koko hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä palo- ja pelastustoimea koskevista asioista maaliskuusta 2022 alkaen. Valitun valtuuston toimintakausi on neljä vuotta. Vuodesta 2025 alkaen aluevaltuutetut valitaan kuntavaalien yhteydessä.
Koko nykyisen Siun soten kuntayhtymän palveluita johdetaan siis jatkossa maakunnallisena kokonaisuutena, hyvinvointialueena. Muutos ei Siun soteen tottuneille pohjoiskarjalaisille ole suuren suuri, mutta merkityksellistä on päätäntävallan jakautuminen alueella aluevaalien jälkeen.
Siun soten omistavat maakunnan kunnat. Päätöksenteossa ylin päätäntävalta on Siun soten yhtymävaltuustolla, johon omistajakuntien valtuustot ovat valinneet edustajansa. Yhtymävaltuusto puolestaan on valinnut yhtymähallituksen huolehtimaan muun muassa omistajapolitiikan ja talousarvion toteutumisesta.
Tällä hetkellä Siun soten valtuustossa ja hallituksessa vaikuttaa yhteensä kahdeksan keskikarjalaista päättäjää, mutta mikä on tilanne tulevassa aluevaltuustossa?
Soteuudistuksella ja hyvinvointialueilla haetaan leveämpiä hartioita kantamaan vastuuta sote-palveluiden saatavuudesta, tasapuolisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Aluevaltuutetut tulevat päättämään hyvinvointialueiden strategisista linjauksista ja palvelutuotannosta koko maakunnassa. Käytännössä siis siitä, miten jokaiselle maakunnan asukkaalle varmistetaan tarvittavat sote- sekä palo- ja pelastuspalvelut niin, että rahat riittää ja riittävä palvelutaso turvataan myös harvaan asutuilla alueilla.
Puolueet joka kunnassa huhkivat saadakseen listat täyteen ehdokkaita ennen viimeistä ehdokashakemusten jättöpäivää 14. joulukuuta. Äänestäjillä on toki varaa mistä valita ehdokaslistojen pullistellessa ehdokkaista, mutta riskinä vaalipiirin reuna-alueilla on äänien hajautuminen niin, ettei edustajia saada lainkaan. Läpi pääseminen kun edellyttää melkoista äänimäärää koko maakunnasta. Asiaa ei helpota maakunnan asukkaiden vähäinen kiinnostus vaaleja kohtaan ja sitä myötä ennusteet matalaksi jäävästä äänestysprosentista.
Valtuutetuilta edellytetään laajojen kokonaisuuksien hallintaa, hankintaosaamista sekä monipuolista ymmärrystä kuntien asioista ja erityistarpeista. Ennen kaikkea valtuutetuilla tulee olla kykyä ja halua nähdä koko maakunta yhtenä, tasa-arvoisena alueena. Tämä on jalo tavoite, johon valtuutettujen todella toivoo kykenevän. Ja tätä tavoitetta on myös meidän äänestäjien pohdittava, kun ehdokkaamme valitsemme.
MV