Minna Rautiainen-Cimrin ja Sari Kaasinen olivat mukana Värttinän alkutaipaleella.
Päivi Lievonen
RÄÄKKYLÄ
Päivi Lievonen
Rääkkylän kunta valmistelee Värttinä-kansanperinnekeskuksen perustamista kirkonkylälle. Tavoitteena on rääkkyläläisen kulttuuriperinnön yhteen saattaminen ja digitalisointi. Elinvoimalautakunta on jo väläyttänyt projektille vihreää valoa ja seuraava askel on rahoituksen hankinta. Myös neuvottelut tilaratkaisujen suhteen ovat meneillään.
– Paljon riippuu siitä, miten rahoitus saadaan järjestymään. Yhtenä vaihtoehtona on virastotalon Lähitapiolan tilat, jolloin tähän kokonaisuuteen liittyisi myös Onnen Kauppa ja Rääkkylä Folkin tilat ja toiminta, Rääkkylän kunnan kehityssihteeri Raita Joutsensaari kuvailee.
Innoittajana projektille on toiminut Nightwish-keskus Kiteellä. Avajaisten on tarkoitus olla Kalevalan päivänä vuonna 2023, jolloin Värttinä viettää 40-vuotisjuhliaan. Projekti on kokonaisuudessaan kunnan, Värttinä on mukana yhtenä yhteistyökumppanina - kunniakirjoja, esiintymisasuja ja muuta yhtyeen historiasta kertovaa materiaalia kun on tallessa paljonkin.
– Mekkoja kyllä riittää, ja lahjoitan mielelläni esineistöä kokoelmaan. Todennäköisesti jo ensi kesänä esillä on jotain pienempää kokonaisuutta, sillä Värttinän puolesta materiaalia on jo olemassa aika tavalla, Värttinän perustajajäsen ja kulttuurikoti Villa Ruusulaa Rasivaaran Piimälahdella pitävä Sari Kaasinen uumoilee.
Kulttuurivaikuttajia esille
Projektilla ei ole vielä rahoitusta, mutta suunnitelmia on jo tehty. Tavoitteena olisi yhdistää Värttinän lisäksi myös muita paikkakunnan kulttuurivaikuttajia aina Esa Pakarisesta Rääkkylän Pelimanneihin ja Koistisen kanteletuotantoon. Esa Pakarisen esineistöä on ollut jo vuosia esillä kunnantalon alakerrassa, mutta esimerkiksi heinäkuussa näyttelyyn ei pääse tutustumaan kun kunnantalo on suljettuna.
Keskuksesta uumoillaan yhtä Rääkkylän matkailuvalteista, ja sen toivotaan tuovan mukanaan myös veto- ja elinvoimaa.
– Tämä on yksi uusi, sisällöllinen kohde tulla paikkakunnalle. Läheisyys Kiteen Nightwish-keskukseen on eduksi, ja samalle reissulle voi yhdistää myös vaikkapa Simo Kurjen patsaspuiston Niemisessä, Kaasinen kuvailee lähialueen kulttuuritarjontaa.
Yksi mahdollisista rahoitusväylistä on hankerahoitus.
– Hankkeen kautta voisi järjestää esimerkiksi muisteloiltoja. Rääkkylässä on alkamassa Tarinat talteen-hanke, jossa voinee aiheeseen liittyviä muistella, Kaasinen ennakoi.
Digitaalisuutta suunnitteilla
Kaasinen korostaa projektin olevan kokonaisuudessaan kunnan aikaansaama.
– Olen niin iloinen kunnan aloitteesta ryhtyä toimeen kun höläytin heille tämän idean - kaikki myö kulttuuritoimijat ollaan siinä tukena. Ilman Värttinän mukanaan tuomaa kansanmusiikki-innostusta ei olisi syntynyt Kihaustakaan. Jo pelkästään Värttinä kosketti niin monia perheitä Rääkkylässä; isät tekivät kanteleita ja äidit ompelivat feresejä kansalaisopiston kursseilla, Kaasinen selventää.
Ainoastaan esineistön varaan ei kansanperinnekeskusta olla kokoamassa, vaan digitaaliset kokemukset täydentävät kokonaisuutta.
– Virtuaalihuonettakin on suunniteltu; voisi esimerkiksi katsella jotakin Värttinän vanhaa keikkaa, Kaasinen visioi.
Kaasisen mukaan pitäjän kulttuuriperinnössä riittää ammennettavaa.
– Elias Lönnrot kävi Rääkkylässä vuonna 1837. Näistä Rääkkylästä kerättyjen toisintojen perusteella on Värttinänkin Miinan laulu aikanaan napsittu, Kaasinen linjaa.