Keski-karjalan Moottorikelkkailijat ry:n kunniapuheenjohtaja Veini Haapasalo näyttää seuran nykyiselle puheenjohtajalle Joni Juvoselle valokuvamuistoja vuosikymmenten varrelta.
Kari Sarkkinen
KESKI-KARJALA
Kari Sarkkinen
Elettiin 80-luvun alkupuolta. Moottorikelkkailuharrastus kasvoi Keski-Karjalassa ja järjestäytyneelle toiminnalle oli tarvetta.
– Liki kymmenen vuotta olimmme PKK:n (Pohjois-Karjalan Kelkkailijoiden) alajaostona, jonka jälkeen -88 perustimme K-KUA:n (Keski-Karjalan Urheiluautoilijat) kelkka- ja crossijaoksen, kertoo jaoksen puheenjohtajaksi tuolloin nimetty Veini Haapasalo.
Innostusta jaoksen perustamiselle herätti muun muassa juuri Tolosenmäkeen valmistunut uusi rata.
Kelkkailijoille oma seura
Seuratoiminta kehittyi ja jo vuona 1991 alan harrastajat perustivat oman seuran, Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat. Seuran puheenjohtajuus pysyi Veini Haapasalolla 14 vuotta, jonka jälkeen ohjaksiin astui Jari Ikonen, häntä seurasi sitten Reima Luukkainen. Puheenjohtajina ovat sittemmin olleet Kimmo Mäkelä, Eila Örn ja nyt pestistä vastaa Joni Juvonen.
Jo alusta alkaen Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat muotoutuivat koko seutukunnan kattavaksi toimijaksi. Tämä näkyi Terho Laasosen suunnittelemassa seuran logossakin. Siinä Karjalan punamustien värien keskellä kelkka kiitää viiden vihreän kuusen edessä. Nämä kuuset kuvaavat viittä silloista kuntaa: Kesälahtea, Kiteetä, Rääkkylää, Tohmajärveä ja Värtsilää.
Kansalliset kisat kokosi yleisöä
Toiminta oli vilkasta ja näkyvää. Nuori seura järjesti ensimmäisenä toimintakautenaan uudella radalla kansalliset kisat, johon osallistui 50 kelkkaa ja katsojiakin oli paikalla yli 600 henkeä.
Kilpailutoiminta on kuitenkin ollut vain yksi osa kelkkakerhon toimintaa. Nyt kunniapuheenjohtajan viittaa kantava Veini Haapasalo luettelee kerhon palvelevan yhtä hyvin vapaa-ajan kelkkailijoita, laduntekijöitä kuin vaikkapa talvikalastajia viranomaisyhteistyöstä puhumattakaan.
Kun maastoliikennelaki alkoi suitsimaan kelkkailua maastoissa, seura alkoi järjestää muita mahdollisuuksia. Luvallisia kelkkauria alkoi syntyä Haapasalon omille maille Ruppovaaraan laajentuen pikkuhiljaa naapureiden Tukiaisten, Lappalaisten ja Karpolan maille ja edelleen Hiltusen vanhan kaupan kautta Tolosenmäkeen Huttusen Unionille.
– Siitä alkoivat kehittymään kelkkailureitit, Haapasalo muistelee.
Ruppovaarasta moni muistaa 90-luvun puolivälin sänkikiihdytysajot.
Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat ry:n logossa näkyy seuran toiminta-alue. eli vuoden 1991 kunnat Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Värtsilä viiden vihreän kuusen kuvaamana.
Kari Sarkkinen
Kelkkareiteistä kiitosta
Keski-Karjalan alueella ja myös alueen ulkopuolisille reiteille kytkeytyvät kelkkaurat ovat Keski-Karjalan moottorikelkkailijoiden mittavin aikaansaannos 30 vuoden aikana. Haapasalo oli kumppaneineen aktiivinen reittien kehittäjä. Reittejä hallinnoi nykyään Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys.
– Joka puolella oli ihmisiä, jotka tarttuivat hankkeeseen, Haapasalo kiittää.
Erityisesti Haapasalo kiittää itsensä ja seuransa puolesta Kiteen kaupunkia ja alueen yrittäjiä niin Kiteellä kuin naapurikunnissa. Toisaalta lupien saanti ja reittien rahoitus vaati osalla aluetta paljon myös neuvottelutaitoa ja suhteita.
– Siellä oli Pyöriäisen kaivinkoneetkin toista vuotta reittejä tekemässä.
"Ei ole muualla tällaisia paikkoja", saa seuran väki nyt kuulla matkailijoilta aikaansaannoksensa äärellä.
Harrastus satoi monen yrittäjän laariin
Noihin aikoihin moottorikelkkakauppiaana toiminut Haapasalo sanoo harrastuksen kasvun sataneen omaankin laariin. Mutta samaan hengenvetoon hän luettelee, miten majoittajat, huoltoasemat, taksit, linja-autoyrittäjät, kelkkavuokraajat, kylätoimikunnat ja monet elinkeinotoimijat ovat saaneet reiteistä hyötyä.
Yrittäjäyhteistyöstä Haapasalo mainitsee erityisesti Sirkka Ikosen kotileipomon kioskit kelkkakilpailuissa.
– Niiden tuotto tuli kerholle. "pitää sponssata", Haapasalo kertoo Sirkan sanoneen.
Radan valmistuminen Tolosenmäkeen antoi kelkka- ja crossiharrastukselle kirjaimellisesti vauhtia 80-90 -lukujen vaihteessa.
Kari Sarkkinen
Amerikassa ja Venäjällä
Haapasalo luettelee seuran historiasta pitkän listan nimiä ja kansainvälisiä tuttavuuksia Amerikkaa ja Kanadaa myöten.
– Sieltä saimme muun muassa Suomessa ainoan ovaaliradan piirustukset.
Myös Venäjältä, Siperiassa sijaitsevalta Jamala-Nenetskin itsehallintoalueelta otettiin Keski-Karjalaan yhteyttä:
Elettiin vuotta 2012, kun sikäläiset halusivat suomalaisia mukaan suuriin moottorikelkkakisoihinsa. Sata ihmistä ja 36 moottorikelkkaa kahdella lentokoneella vietiin Siperiaan kilpailemaan.
– Tapahtumalla oli 2,5 miljoonan dollarin budjetti ja kaikki otettiin Jamali-Nenetskin itsehallintoalueen rahoista, Haapasalo muistelee.
Talkoolaisia tarvitsisi
Seesteisemmäksi luonnehtii seuran nykyinen puheenjohtaja Joni Juvonen seuran tämänhetkistä toimintaa.
– Toivottavasti suunta olisi ylöspäin. Talkooporukka on pientä. Vaikka jäseniä on pari sataa talkoolaisia on noin 25.
Mutta toimintaa on kuitenkin luvassa. Helmikuun lopulla on kaksipäiväiset SM-sprintit Aimo-alueella. Joni kertoo kuskeja olevan tulossa 150-200 ja yleisölle tapahtuma on pääsymaksuton.
– Radat ovat hyvin yleisölle esillä. Kiteen osakilpailu myös televisioidaan, Joni Juvonen kertoo suunnitelmista.
Juhlat lauantaina
Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat juhlii 30-vuotista taivaltaan tulevana lauantaina Kiteenhovissa ja samalla on seuran väelle pikkujoulu.