Jos­kus on kun­ni­a­kas­ta ol­la pak­su, pak­sum­pi kuin ku­kaan toi­nen. Tä­män kun­ni­an on saa­nut Koi­vi­kon pi­ha­pii­ris­sä kas­va­va eu­roo­pan­leh­ti­kuu­si (La­rix de­ci­dua).

Ke­vääl­lä 2021 Dend­ro­lo­gi­an Seu­ral­ta il­mes­ty­nyt Vih­re­ät jät­ti­läi­set, Suo­men suu­rim­mat puut -kir­ja esit­te­lee sekä pi­sim­mät et­tä ty­ves­tä tai rin­nan­kor­keu­del­ta pak­suim­mat Suo­mes­sa elos­sa ole­vat leh­ti- ja ha­vu­puut.

Koi­vi­kon pi­ha­pii­rin leh­ti­kuu­sis­ta muh­kein ja mo­ni­haa­rai­sin on rin­nan­kor­keu­den ym­pä­rys­mi­tal­taan 551 cm ja ty­vi­mi­tal­taan 947 cm. Ky­sees­sä on maam­me ha­vu­puu­yk­si­löis­tä pak­suin.

Mit­tauk­set on teh­ty vuon­na 2016, jo­ten to­del­li­suu­des­sa jät­ti­läi­nen on täl­lä' het­kel­lä mit­taus­tu­lok­si­a­kin kook­kaam­pi.

Koi­vi­kon leh­ti­kuus­ten tark­kaa ikää ei tie­de­tä. Erk­ki Pa­lo­suon ko­ko­a­mas­sa Muis­to­jen Koi­vik­ko -jul­kai­sus­sa leh­ti­kuu­si­ri­vis­tö nä­kyy jo vuo­den 1890 va­lo­ku­vas­sa vou­din­ra­ken­nus­ta (ny­kyis­tä Koi­vi­kon Kie­va­ria) kor­ke­am­pa­na.

Olof Mus­te­li­nin kir­ja Nils Lud­vig Arp­pen elä­mäs­tä ker­too, et­tä Koi­vi­kon leh­ti­kuu­si-is­tu­tus on pää­o­sal­taan pe­räi­sin vuo­del­ta 1847. Tuol­loin seu­dul­le is­tu­tet­tiin leh­ti­kuu­si­met­sä muun mu­as­sa lai­vo­jen mas­toik­si.

Jos Koi­vi­kon pi­ha­pii­rin leh­ti­kuu­set ovat sa­maa ikä­luok­kaa, ne lä­hes­ty­vät 180-vuo­den kun­ni­a­kas­ta ikää, sil­lä jo is­tu­tus­het­kel­lä puut ovat ol­leet muu­ta­man vuo­den ikäi­siä. Esi­mer­kik­si Pun­ka­har­jul­la kas­va­vas­ta Suo­men kor­keim­mas­ta leh­ti­kuu­ses­ta on tal­les­sa is­tu­tus­kort­ti, jos­sa ker­ro­taan puun ol­leen kol­me­vuo­ti­as is­tu­tus­het­kel­lä vuon­na 1880.

Koi­vi­kon alu­een his­to­ri­aan tu­tus­tu­nut Jark­ko Laa­so­nen on Bran­de­rin su­vul­ta saa­nut tie­tää, et­tä jo­kai­nen puu on ni­met­ty jon­kun Bran­de­rin lap­sen mu­kaan. Tämä puu on Au­gus­ta. Ta­lou­so­pet­ta­ja, ta­lous­neu­vos, kan­sa­ne­dus­ta­ja ja Mart­ta­lii­ton kun­ni­a­jä­sen Au­gus­ta Lai­ne (o.s. Bran­der, 1867-1949) oli van­hin Ak­sel Emil Bran­de­rin ja An­na Ama­lia Telé­nin yh­dek­säs­tä lap­ses­ta.

Puul­le on kun­ni­a­kas­ta kan­taa Au­gus­tan ni­meä. Ki­teen ja Koi­vi­kon his­to­ria tu­lee osak­si ny­ky­päi­vää, kun Au­gus­tan ni­mik­ko­puu on pääs­syt Suo­men suu­rim­pien pui­den lis­tal­le, mikä in­nos­taa ih­mi­siä vie­rai­le­maan puu­ta kat­so­mas­sa.

Suu­ri leh­ti­kuu­si he­rät­tää ihas­tus­ta ja kun­ni­oi­tus­ta. Ke­sä­kuus­sa 2020 sii­tä tuli myös ge­o­kät­kö­paik­ka ni­mel­lä Koi­vi­kon kar­ta­non Arp­pen puu.

TUI­JA MA­RIEN­BERG