Osmo Pirhonen otti Koti-Karjalan sivuilla kantaa niin sanotun funkkistalon pelastamisen puolesta.
Ehkä kunnallisvaalien läheisyys innoitti Ossin kirjoitustöihin. Siitä asiasta olen hänen kanssaan samaa mieltä, että talo tulisi jollain ihmekonstilla pelastaa, onhan kyseessä erittäin kaunis Osuuskauppa-arkkitehti Huttusen uljas luomus.
Olin tekemässä aikoinaan aloitetta, silloin kun Ossi ei vielä ollut kaupunginvaltuutettu, tämän hienon talon pelastamiseksi. Aloitteessamme esitimme, että kaupunki hankkisi funkkiksen omistukseensa ja rakentaisi siitä kirjasto- ja kulttuuritalon. Asia vietiinkin sivistyslautakuntaan, joka tutustui rakennukseen paikanpäällä. Käynnin perusteella lautakunta tuli tulokseen, että rakennus on korjauskelvoton, eikä sitä haluta ostaa kaupungille. Tämän tiedonhan saimme lukea sittemmin maakuntalehden sivuilta. Myös kirjastoväki antoi lausunnon, ettei rakennus sovellu kirjastokäyttöön muun muassa kaksikerrosrakenteen johdosta. Lopullisen sinetin asialle antoi Osuuspankin silloinen toimitusjohtaja, joka ilmoitti kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auviselle, ettei pankki halua myydä taloa Kiteen kaupungille. Kitee-Seura yritti äskettäin ostaa taloa Osuuspankilta Nightwish museota varten, mutta hinta osoittautui liian korkeaksi.
Funkkistalon kunnostamisen hinnasta on esitetty arviota. Talon peruskorjauksen kokonaiskustannukseksi on laskettu ainakin 600 000 – 700 000 euroa. Lisäksi vuotuiset lämmityskulut lienevät noin 20 000 – 40 000 euroa. Astiakokoelman säilyttämiseen, vaikka se olisi arvokaskin, tai pienoisrautatien esilletuomiseen jo pelkät käyttökustannukset ovat liian suuret. Näille kohteille paras näyttöpaikka olisi jokin yksityinen yritys kesäaikaan kuutostien läheisyydessä.
Funkkistalon kohtalo riippuu yksityisen rahoituksen löytymisestä, esimerkkinä voisi toimia PKO, sisältyyhän rakennukseen suunnaton määrä osuuskauppahistoriaa.
KYÖSTI PARTANEN