KES­KI-KAR­JA­LA / JO­EN­SUU

Mer­vi Ve­nä­läi­nen

Toh­ma­jär­vel­lä lap­suu­ten­sa viet­tä­nyt Hen­riik­ka Lep­pä­nen, 37, toi­mii ke­raa­mik­ko­na ja muo­toi­lu­y­rit­tä­jä­nä Jo­en­suus­sa. Rin­ta­ma­mies­ta­lon kel­la­ris­sa si­jait­se­vat Ke­ra­fiik­ka –yri­tyk­sen tuo­tan­to­ti­lat, ylem­mis­sä ker­rok­sis­sa verk­ko­kau­pan pak­kaus­ti­lat sekä Hen­rii­kan ja hä­nen koi­ran­sa koti.

Dreijaus ei ole aina ollut Henriikka Leppäselle lempipuuhaa, mutta nykyään se on yksi mieluisimmista tavoista työstää savea. Kellarin työhuoneella syntyy käyttökeramiikkaa ja taidetta.

Mervi Venäläinen

Savi ja ke­ra­miik­ka löy­tyi­vät opin­to­jen myö­tä

Kä­si­työ­läi­syys ei ol­lut Hen­rii­kal­le vie­lä nuo­re­na täy­sin sel­vä suun­ta, vaik­ka kä­sil­lä te­ke­mi­nen on kieh­to­nut ai­na.

– Maa­ti­la­y­rit­tä­ji­nä toi­mi­neet van­hem­pa­ni kan­nus­ti­vat kai­ken­lai­siin kä­sil­lä värk­kää­mi­sen ko­kei­lui­hin.

Lu­ki­on jäl­keen tie vei opis­ke­le­maan Kan­kaan­pään opis­toon, ja myö­hem­min Kuo­pi­on muo­toi­lu­a­ka­te­mi­aan.

Opin­to­jen mu­ka­na elä­mään as­tui­vat savi ja ke­ra­miik­ka, ja pät­kä­töi­den jäl­keen syn­tyi aja­tus yrit­tä­jyy­des­tä. Ke­ra­fiik­ka aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 2015. Ke­ra­mii­kan te­ke­mi­sen li­säk­si Hen­riik­ka piir­tää ja opet­taa ke­ra­miik­kaa.

– Yrit­tä­jyy­den alus­sa te­ke­mi­nen ha­jo­si mo­neen suun­taan. Pik­ku hil­jaa tur­ha on kar­siu­tu­nut pois, ja ko­ro­nan myö­tä te­ke­mi­nen on edel­leen kir­kas­tu­nut.

Henriikan käsissä savesta syntyy käyttö- ja sisustusesineitä sekä taidetta.

Mervi Venäläinen

Käyt­tö­e­si­nei­tä ja tai­det­ta vaih­del­len

Hen­riik­ka myön­tää, et­tä kä­si­työ­y­rit­tä­jyys tar­koit­taa vä­lil­lä epä­var­muut­ta ja tyh­jän pääl­lä ole­mis­ta. Tuo­tan­nos­sa vaih­te­le­vat sar­ja­työ­nä teh­tä­vät as­ti­at ja si­sus­tus­tuot­teet sekä tai­teel­li­nen, ko­kei­le­vam­pi puo­li, jos­sa mie­li­ku­vi­tus saa lois­taa.

Tuot­tei­taan Hen­riik­ka myy verk­ko­kau­pas­saan sekä jäl­leen­myy­jien kaut­ta. Ko­ro­na-ai­ka on nä­ky­nyt myyn­nis­sä po­si­tii­vi­ses­ti.

– On­nek­si mi­nul­la oli verk­ko­kaup­pa ole­mas­sa jo en­nen ko­ro­naa, sil­lä se on läh­te­nyt ve­tä­mään nyt to­del­la hy­vin.

– Ih­mi­set ovat eh­kä al­ka­neet poh­tia ar­vo­jaan ja kes­tä­väm­piä ku­lu­tus­ta­po­ja. Pai­kal­li­suut­ta ja kä­si­työ­tä ar­vos­te­taan.

Henriikan tyyli on selkeä ja harmoninen.

Mervi Venäläinen

Ko­ro­na ei ole juu­ri­kaan vai­kut­ta­nut ar­keen

Muu­ten ko­ro­na-ajal­la ei ole ol­lut mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta Hen­rii­kan elä­mään. Mes­su­ja ja mui­ta ta­pah­tu­mia ei ole ol­lut, ja ope­tus on jää­nyt pois tai siir­ty­nyt verk­koon. Ti­lal­le on tul­lut ke­hi­tys­työ­tä ja uu­den opis­ke­lua.

– Olen opis­kel­lut verk­ko­kurs­sien te­ke­mis­tä, mark­ki­noin­tia sekä bis­nes­tai­to­ja kä­si­työ­läi­sil­le. Olen myös val­mis­tel­lut omaa verk­ko­kurs­sia ke­ra­mii­kan pe­rus­teis­ta, ja ver­kos­toi­tu­nut so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ah­ke­ras­ti.

– So­mes­sa esil­lä ole­mi­nen on tär­keä osa yrit­tä­jyyt­tä ja myyn­tiä.

Hen­rii­kan päi­vät täyt­ty­vät mo­ni­puo­li­ses­ta te­ke­mi­ses­tä. Aa­mu­päi­vät vie­räh­tä­vät useim­mi­ten ver­kos­sa ja toi­mis­to­hom­mis­sa sekä verk­ko­ti­lauk­sia pa­ka­tes­sa ja toi­mit­ta­es­sa. Il­ta­päi­vik­si hän useim­mi­ten up­po­aa työ­hön kel­la­rin stu­di­ol­le, tai rönt­tä­työ­ti­laan, ku­ten hän it­se ti­laa ku­vaa.

– Olen on­nel­li­nen, et­tä saan teh­dä niin mo­nen­lais­ta, jo­kai­nen osa-alue on omal­la ta­val­laan mie­len­kiin­toi­nen.

– Tär­ke­äs­sä roo­lis­sa jak­sa­mi­sen kan­nal­ta on riit­tä­vä lepo ja luon­nos­sa liik­ku­mi­nen koi­ran kans­sa.

Henriikalle on tärkeää, että käyttöesineet ovat toimivia, kauniita ja omaperäisiä.

Mervi Venäläinen

Tun­nis­tet­ta­va tyy­li

Käyt­tö­e­si­nei­den tuo­tan­nos­sa Hen­rii­kal­le on tär­ke­ää, et­tä esi­neis­sä on jo­kin juju.

– Ha­lu­an, et­tä esi­neet ovat kau­nii­ta ja toi­mi­via, mut­ta myös erot­tu­via ja mie­leen­pai­nu­via.

Käyt­tö­e­si­nei­siin käy­tet­tä­vä savi on te­ol­li­ses­ti val­mis­tet­tua, sil­lä as­ti­oi­den on ol­ta­va ko­ne­pe­sun kes­tä­viä ja täy­tet­tä­vä elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suu­den vaa­ti­muk­set. Toh­ma­jär­vel­tä ja Rääk­ky­läs­tä Hen­riik­ka kai­vaa sa­vea tai­tee­seen­sa ja si­sus­tu­se­si­nei­siin. Uu­sia ide­oi­ta nou­see mie­leen jat­ku­vas­ti.

Riit­tä­mät­tö­myys ja ajan ra­jal­li­suus ot­taa ajoit­tain val­lan.

– Se on sel­lais­ta ta­sa­pai­noi­lua sii­nä, mikä on riit­tä­vän hy­vää, ja mitä ta­voit­te­lee. Pai­nei­ta ka­saa eni­ten it­se it­sel­leen. Ta­voit­tei­ta ja kun­ni­a­hi­moa kyl­lä riit­tää, mut­ta yrit­tä­jyys on opet­ta­nut myös kär­si­väl­li­syyt­tä.

Henriikan taidetta on nähtävillä Paksuniemessä juhannuksen jälkeen.

Mervi Venäläinen

Tai­de­näyt­te­ly Pak­su­nie­mes­sä

Ju­han­nuk­sen jäl­keen Hen­rii­kan tai­det­ta on näh­tä­vis­sä Rääk­ky­län Pak­su­nie­mes­sä. Oman maan sa­vea -ni­mi­sen näyt­te­lyn te­os­ten savi on pe­räi­sin Rääk­ky­läs­tä ja Toh­ma­jär­vel­tä.

– Saan tai­tee­see­ni pal­jon vai­kut­tei­ta luon­nos­ta. Ry­my­än koi­ra­ni kans­sa met­sis­sä ja tut­kai­len eli­öi­tä, ja kas­ve­ja. Ku­vaan myös pal­jon luon­toa, vii­mei­sim­pä­nä olen hu­rah­ta­nut mak­ro­lins­sil­lä ku­vaa­mi­seen.

Mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­set oli­ot ovat isos­sa roo­lis­sa Hen­rii­kan tai­tees­sa. Piir­tä­es­sään hän hah­mot­te­lee en­sin oli­on ää­ri­vii­vat.

– Sa­mal­la ta­val­la syn­ty­vät hah­mot myös sa­ves­ta. Se on ta­jun­nan­vir­taa, jos­sa en­sin hah­mot­tuu oli­on muo­to, ja vas­ta sit­ten si­säl­tö.

– Osa rii­heen koot­ta­van näyt­te­lyn te­ok­sis­ta on ol­lut ai­em­min esil­lä Jo­en­suus­sa Tai­de­kes­kus Ah­jos­sa, mut­ta mu­ka­na on myös uu­sia töi­tä.