Pohjois-Karjalassa kauppa oli vuoden 2018 lukujen mukaan yksityisen sektorin yksittäisistä toimialoista kolmanneksi suurin bruttoarvonlisääjä.
Kaupan liitto
Kari Sarkkinen
Kaupasta on tullut entistä tärkeämpi hyvinvoinnin luoja Suomeen ja seutukunnille. Asiaa toi esille tällä viikolla Kaupan liitto, joka kokosi useita alan asiantuntijoita valtakunnalliseen kuntavaalowebinaariin. Kaupan liiton viesti kuntavaalien alla on, että kaupan yrityksiä kannattaakin kunnissa kuunnella tarkalla korvalla ja rakentaa toimivaa yhteistyötä alueellisen elinvoiman edistämiseksi.
Tilastokeskuksen lukujen valossa kauppa on yksi suurimmista hyvinvointia luovista yksittäisistä toimialoista, ja sen merkitys hyvinvoinnin tuojana on kasvanut ripeämmin kuin koko kansantalous: kaupan bruttoarvonlisäyksen kasvu vuosina 2015–2019 oli 12 prosenttia, kun koko kansantalouden kasvu oli samanaikaisesti 9 prosenttia.
Pohjois-Karjalassakin kaupan alalla merkittävä bruttoarvonlisäys
Pohjois-Karjalassa kauppa oli Kaupan liiton kokoaminen vuoden 2018 lukujen mukaan yksityisen sektorin yksittäisistä toimialoista kolmanneksi suurin bruttoarvonlisääjä (9%). Kaupan rinnalla samalla prosenttiosuudella oli rakentaminen. Edellä maakunnassamme ovat teollisuus, energia, vesi- ja jätehuolto yhteensä 28 prosentilla, muuta palvelut ja kotitaloudet 25 prosentilla ja alkutuotanto 10 prosentillaan.
Yksityisen sektorin työllistäjänä kauppa sijoittui vuonna 2018 Pohjois-Karjalassa kolmanneksi 14 prosentin osuudellaan. Suuremman työllistämisosuuden ottivat teollisuus, energia, vesi- ja jätehuolto yhteensä 24 prosentilla, muuta palvelut ja kotitaloudet 17 prosentilla. Edellä mainitut luvut perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon.
Kauppa vaikuttaa myös muihin toimialoihin
Kaupan liitosta korostetaan, että kauppa toimii hankinta- ja toimintaketjujen lähes joka lenkissä. Se suunnittelee, valmistaa, jatkojalostaa ja hankkii tuotteita ja palveluita ja myy niitä yrityksille ja kuluttajille kotimaassa ja ulkomaille. Ostaessaan palveluja ja tuotteita muilta aloilta se luo kasvua ja työtä laajasti koko yhteiskuntaan.
– Kun nämä välilliset vaikutukset otetaan arvioihin mukaan, kaupan bruttoarvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset lähes tuplaantuvat, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja taustoittaa
– Kaupan murros näkyy esimerkiksi siten, että se ostaa aikaisempaa enemmän erilaisia tuki- ja digipalveluja, ja vahvistaa näiden alojen kasvua. Mitä monipuolisempi elinkeinorakenne myös alueellisesti on, sitä vahvemmin eri alat tukevat toisiaan ja niiden yhdessä luomaa hyvinvointia.
– Suomen muutos teollisuusmaasta moderniksi palveluyhteiskunnaksi on käynnistynyt hitaammin kuin monissa länsimaissa. Kehitystä voi jarruttaa tai jopa pysäyttää, mutta sellainen politiikka ei pitkällä tähtäimellä luo kasvua edes paikallisesti, Kurjenoja painottaa.
Kauppa mahdollistaa osaltaan asumisen haja-asutusalueella
Vähittäiskaupan maan kattava myymäläverkko ja verkkokaupat tarjoavat palveluja ja mahdollistavat osaltaan asumisen niin haja-asutusalueella kuin kaupungeissa. Kaupan liitto painottaakin, että kauppa on lähellä suomalaisten arkea tarjoten palveluita, työtä ja hyvinvointia kaikissa kunnissa.
– Monet päivittäistavarakaupat tarjoavat elintarvikkeiden lisäksi myös muita välttämättömiä palveluita, kuten posti- ja pakettijakelua sekä lääkkeitä, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa.
Tekninen tukkukauppa puolestaan pitää rakentamisen ja teollisuuden pyörät pyörimässä. Kaupalla on myös keskeinen rooli huoltovarmuuden varmistajana niin ruoanjakelussa kuin teollisuuden komponentti- ja materiaalitoimituksissa.
Kaupan alan tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ala pystyy osaltaan vauhdittamaan alueellisten ilmastotavoitteiden toteutumista sekä toimialan oman vähähiilisyystyön kautta että mahdollistamalla asiakkaiden vähähiiliset valinnat ja ilmastoystävälliset teknologiat.
– Kauppa tarjoaa lisäksi kuntien asukkaille turvallista jätteiden, kuten pakkausten, elektroniikkalaitteiden sekä akkujen ja paristojen, keräys- ja kierrätyspalvelua ympäri Suomen, Kiviniemi muistuttaa.
Kaupan liitto kannustaa vuoropuheluun
Kaupan liitto kannustaa kuntapäättäjiä vuoropuheluun paikallisten kaupan yritysten edustajien kanssa sekä huomioimaan päätöksenteossa myös toimialamme näkemykset ja tarpeet.
Kaavoitukseen liittyvissä päätöksissä kuntien tulee mahdollistaa investoinnit, ja kuulla yrityksiä niiden tarpeista ja näkemyksistä. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi niin viihtyisään ja luontoarvot huomioon ottavaan asuinympäristöön kuin elinkeinoelämän kannalta ennakoitavaan ja suotuisaan toimintaympäristöön
– Kuntien kaavoitus ei saa olla kasvun pullonkaula, vaan siitä tulee saada nopeampaa ja ketterämpää. On tärkeää kehittää kaupan palveluita muuttuvan toimintaympäristön tarpeita kuullen, Kesko Oyj:n aluejohtaja Jari Alanen toteaa.
Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys
Kunnat, kaupungit ja näiden omistamat yhtiöt ovat kaupalle suuri asiakasryhmä. Kaupunkien ja kuntien julkisilla hankinnoilla onkin suuri merkitys kaupan alalle ja yleisesti paikalliselle elinvoimaisuudelle. Kaupan liiton viesti on, että tarjouskilpailuihin osallistuminen tulee mahdollistaa kaikenkokoisille yrityksille.
– Julkisten hankintojen kriteerein on mahdollista vauhdittaa hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista. Kuntien ja kaupunkien tulisi ehdottomasti myös harkita sitoutumista Päästöttömät työmaat − kestävien hankintojen green deal -sopimukseen, sanoo johtaja Mika Eskola Ramirent Finland Oy:stä.
Osaamisen kehittäminen on alueellinen vetovoimatekijä
Osaamisen jatkuva kehittäminen on tärkeää alueellisen vetovoimaisuuden kehittämisessä kaikilla koulutusasteilla. Erityisesti toisen asteen koulutuksessa tarvitaan panostusta oppilaitosten ja yritysten systemaattiseen yhteistyöhön, jossa työelämä tuodaan vahvasti oppilaitosten toimintaan. Siten valmistunut nuori sopeutuu entistä paremmin työelämään.
– Koulutukseen ja yritysyhteistyöhön tulee panostaa. Laadukkaalla yritysyhteistyöllä luodaan menestystä alueille, kehityspäällikkö Minnastina Miettinen SOK:lta muistuttaa.