Mäkimiehen harjoitusohjelma pitää sisällään koko joukon erilaisia taitoharjoituksia. Tässä haistellaan ilimoja tuulitunnelissa 130 km/h nopeudessa.
KITEE
Jouko Väistö
Mäkihyppääjä Antti Aallolla on vastaus valmiina, kun häneltä kysyy alkavan kilpailukauden tavoitetta.
– Podiumille olisi tarkoitus päästä, hän vastaa empimättä.
TÄHÄN MENNESSÄ Antti on yltänyt kahdessa maailmancupin osakilpailussa kuudenneksi; ensimmäisen kerran Venäjällä Nizni Tagilissa joulukuussa 2018 ja toisen kerran Kulmin lentomäessä Itävallassa viime helmikuussa.
Kymmenen sakkiin hän leiskautti ensimmäisen kerran Puolan Wislassa marraskuussa kaksi vuotta sitten. Wisla on Antille historiallinen paikka myös sikäli, että hän hyppäsi siellä ensimmäiset maailmancupin pisteensä marraskuussa 2017.
MAAILMANCUPIN kokonaispisteissä Antti oli toissa kaudella 25. Viime talvena sijoitus putosi seitsemän pykälän verran jalkavamman takia. Alkavalla kaudella hän haluaa tälläkin saralla pistää paremmaksi ja hivuttautua kohti kärkeä.
Antin tavoitteet ovat linjassa maajoukkueen päävalmentajaksi pestatun Janne Väätäisen tavoitteiden kanssa. Japanilaishyppääjien valmentajana viimeiset kymmenet vuotta toiminut ja nousevan auringon maassa kovasti meritoitunut Väätäinen odottaa suomalaishyppääjien nousevan entistä useammin kymmenen sakkiin.
PÄÄVALMENTAJAN vaihtuminen ei ole Antin tekemisiin juurikaan vaikuttanut. Hänen henkilökohtaisena valmentajanaan jatkaa viimeiset kaksi vuotta maajoukkueen valmennuksesta päävastuun kantanut Lauri Hakola.
– Janne on painottanut lähinnä lajitekniikkaan liittyviä seikkoja. Omalla kohdallani isoja muutoksia harjoitteluun ei ole tehty. Niihin ei ole ollut tarvetta. Ei ole ollut mitään syytä lähteä vaihtamaan hyväksi havaittuja menetelmiä, Antti tietää.
Antin uskoa omiin mahdollisuuksiin on omiaan lisäämään hyvin sujunut kesäharjoittelu. Hyppy on ollut hyvässä kuosissa koko ajan, eikä notkahduksia ole tapahtunut.
HARJOITUSHYPPYJÄ on takana nelisen sataa ja satakunta on vielä edessä ennen kilpailukauden alkua. Maajoukkue on harjoitellut lähinnä kotimaassa Puijolla, Lahdessa ja Kuusamossa, minkä lisäksi kertaalleen on käyty hyppäämässä Oberstdorfissa Saksassa.
Kilpailupuolella kansainvälinen kesä-GB jäi suomalaishyppääjiltä kokonaan väliin, kun meno Puolan Wislaan estettiin koronan takia.
MÄKIMIEHEN harjoitusohjelma pitää hyppäämisen lisäksi sisällään fysiikka- ja taitotreenejä. Hyvästä taitotreenin esimerkistä käy tuulitunnelissa hyppääminen.
Tunnelissa pääsee aistimaan lähes aitoa lentomäen tunnelmaa. On varmasti uskomaton fiilis, kun 130 km/h (yli 35 m/s) nopeudessa parin minuutin ajan haistelee ilmavirtauksia ja selkä kaarella hakee optimaalista lentoasentoa. Saattaisi mattimeikäläisellä tulla äitiä ikävä jo ensimmäisen sekunnin aikana, jos ylipäänsä ilman pääsisi.
KOVASTA treenistä huolimatta Antti paljastaa hieman ”lihoneensa” kesällä. Nyt kiloja 184 cm:n varressa on 68. Siinä on kolme kiloa liikaa. Huoleen ei ole kuitenkaan aihetta. Kilpailukauden alkuun mennessä extrakilot on saatu pois ja rasvaprosentti on vajaan viiden tietämissä.
MAAILMANCUPIN ensimmäinen kilpailu hypätään marraskuun kolmantena viikonloppuna Wislassa. Heti seuraavana viikonloppuna kaikki maailman parhaat mäkimiehet nähdään Kuusamossa, tosin vain television välityksellä. Näillä näkymin kaikki alkavan talven kilpailut joudutaan koronan takia hyppäämään tyhjien katsomoiden edessä.
Maailmancupin kilpailujen lomassa käydään myös viime keväänä pitämättä jäänyt lentomäen MM-kisa. Se hypätään joulukuussa Planicassa Sloveniassa.
ALKAVAAN kilpailukauteen Antti lähtee luottavaisin mielin myös sikäli, että talousasiat ovat hyvällä tolalla. Iso kiitos tästä kuuluu kouvolalaiselle Jussi Jäntille, joka on ottanut asiakseen edistää Antin hyppyuraa ja pitänyt huolen siitä, että taloudelliset edellytykset ammattimaiselle urheilemiselle ovat kunnossa.
Kiitokset Antti lähettää myös Kiteen kaupungille ja kaikille niille yrityksille, jotka ovat halunneet pitää logonsa kilpailuasussa vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta.