Yli­huo­men­na, per­jan­tai­na, vie­te­tään maa­il­man zoo­noo­si­päi­vää.

Kan­sain­vä­li­sen tee­ma­päi­vän tar­koi­tuk­se­na on kiin­nit­tää maa­il­man­laa­jui­ses­ti huo­mi­o­ta zoo­noo­sei­hin eli nii­hin tau­tei­hin, jot­ka le­vi­ä­vät eläi­mis­tä ih­mi­siin ja ih­mi­sis­tä eläi­miin vi­rus­ten, bak­tee­rien, lois­ten tai al­ku­e­läin­ten vä­li­tyk­sel­lä.

Zoo­noo­si­päi­väk­si on va­lit­tu kuu­des hei­nä­kuu­ta, sil­lä ky­sei­se­nä päi­vä­nä vuon­na 1885 rans­ka­lai­nen mik­ro­bi­o­lo­gi ja ke­mis­ti Lou­is Pas­teur pe­las­ti ih­mi­sen ke­hit­tä­mäl­lään ra­bies- eli ve­si­kau­hu­ro­kot­teel­la.

Vii­me vuo­si­na suur­ta huo­mi­o­ta ja huol­ta eri puo­lil­la maa­il­ma ovat he­rät­tä­neet vi­rus­ten vä­li­tyk­sel­lä tart­tu­vat lin­tu- ja si­kainf­lu­ens­sa. Pari vuo­si­kym­men­tä sit­ten ko­hua nos­tat­ti pri­o­nin ai­heut­ta­ma hul­lun leh­män tau­ti, jon­ka to­det­tiin ole­van yh­tey­des­sä ih­mi­sen Creutz­feldt-Ja­ko­bin tau­tiin.

Suu­ri osa suo­ma­lais­ten saa­mis­ta zoo­noo­si­tar­tun­nois­ta on pe­räi­sin ul­ko­maan­mat­koil­ta. Esi­mer­kik­si kam­py­lo­bak­tee­ri- ja sal­mo­nel­la-in­fek­tio tai eki­no­kok­ki-lois­ma­to­tar­tun­ta on yleen­sä han­kit­tu muu­al­ta kuin ko­ti­maas­ta.

Zoo­no­sin voi saa­da myös käy­mät­tä maam­me ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­la.

Suo­ras­sa kos­ke­tuk­ses­sa eläi­meen voi tart­tua muun mu­as­sa tok­sop­las­moo­si, joka on pää­i­sän­tä­nä kis­sa­e­läi­miä käyt­tä­vän al­ku­e­läi­men ai­heut­ta­ma tar­tun­ta­tau­ti.

Epä­suo­ras­ti eläi­men ulos­tees­ta ja elin­tar­vik­kei­den, ve­den, hyön­teis­ten tai hä­mä­häk­kie­läin­ten vä­li­tyk­sel­lä zoo­noo­si tart­tuu myös.

Tun­ne­tuim­pia ovat punk­kien eli puu­ti­ais­ten vä­li­tyk­sel­lä le­vi­ä­vät tau­dit.

Puu­ti­ai­sai­vo­kuu­mee­seen on vii­me vuo­si­na sai­ras­tu­nut Suo­mes­sa vuo­sit­tain noin vii­si­kym­men­tä ih­mis­tä. Tar­tun­to­ja on ol­lut eri­tyi­ses­ti Ah­ve­nan­maal­la ja Tu­run saa­ris­tos­sa, mut­ta tau­din ai­heut­ta­va ar­bo­vi­rus, joka tun­ne­taan myös Kum­lin­ge-vi­ruk­se­na, on vii­me vuo­si­na le­vin­nyt myös Itä- ja Poh­jois-Suo­meen.

Tau­dil­ta voi suo­jau­tua ro­ko­tuk­sen avul­la, jo­ten mo­nil­la työ­pai­koil­la, ku­ten Koti-Kar­ja­las­sa, on hen­ki­lö­kun­nal­le tar­jot­tu mah­dol­li­suus puu­ti­ai­sai­vo­kuu­me­ro­ko­tuk­seen osa­na työ­ter­veys­huol­toa.

Puu­ti­ai­sen le­vit­tä­mä bor­re­li­oo­si on huo­mat­ta­vas­ti puu­ti­ai­sai­vo­kuu­met­ta ylei­sem­pi. Bor­re­li­oo­sia vas­taan ei ole ro­ko­tet­ta, mut­ta ky­sees­sä on bak­tee­ri­tau­ti, jota voi­daan hoi­taa an­ti­bi­oo­teil­la.

Puu­ma­la-vi­ruk­sek­si ni­mi­te­tyn vi­ruk­sen ai­heut­ta­ma myy­rä­kuu­me le­vi­ää met­sä­myy­rien ulos­tei­den vä­li­tyk­sel­lä. EU:n alu­eel­la di­ag­no­soi­duis­ta myy­rä­kuu­me­ta­pauk­sis­ta val­ta­o­sa on Suo­mes­ta. Huip­pu­vuon­na 2008 Suo­mes­sa to­det­tiin lä­hes 3 300 myy­rä­kuu­mein­fek­ti­o­ta ih­mi­sel­lä. Eri­tyi­ses­ti Jär­vi- ja Itä-Suo­mes­sa esiin­ty­vään tau­tiin voi sai­ras­tua vaik­ka pilk­ko­es­sa pui­ta ke­sä­mö­kin puu­lii­te­ris­sä, jos­sa on ma­jail­lut met­sä­myy­riä.

Po­gos­tan­tau­ti eli hyt­tys­ten vä­li­tyk­sel­lä le­vi­ä­vä vi­ru­sin­fek­tio on toi­nen esiin­ty­vyy­des­sään Itä-Suo­mel­le tyy­pil­li­nen zoo­noo­si.

Eläi­mes­tä voi myös tart­tua bak­tee­rien ai­heut­ta­ma jä­nis­rut­to tai tri­kii­ni-loi­nen, jon­ka va­ral­ta met­säs­tä­jät tut­ki­tut­ta­vat tun­nol­li­ses­ti kar­hun­li­han.

Mei­dän rik­kau­tem­me on mo­ni­puo­li­nen luon­to. Luon­nos­sa liik­ku­mis­ta ei kan­na­ta väl­tel­lä in­fek­ti­o­pe­los­sa.

Zoo­no­seil­ta voi ja kan­nat­taa suo­jau­tua hy­väl­lä käsi- ja elin­tar­vi­ke­hy­gie­ni­al­la, käyt­tä­mäl­lä hyt­tys­ten ja punk­kien va­ral­ta suo­ja­vaat­tei­ta sekä vält­tä­mäl­lä eläin­ten pu­re­mia ja raa­pai­su­ja.

TM