JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Kiteenjärvi kuvattuna Päätyenlahden suunnasta.

Kiteenjärvi kuvattuna Päätyenlahden suunnasta.

31.7.2013 11.24
Talous

Paikallisesta aktiivisuudesta Kiteenjärven pelastaja

Jär­ven kun­nos­tus­suun­ni­tel­maa esi­tel­lyt Ely-kes­kuk­ses­sa har­joit­te­li­ja­na toi­mi­va Kat­ja Nie­me­läi­nen te­kee opin­näy­te­työ­tään ai­hees­ta Ki­teen­jär­ven ny­ky­ti­la ja vuo­ro­vai­kut­tei­nen kun­nos­tus­suun­nit­te­lu. Työ on val­mis syys­kuus­sa.

Jär­ven on­gel­ma­koh­dis­ta Nie­me­läi­nen toi esil­le re­he­vöi­ty­mi­sen ja suu­ren va­lu­ma-alu­een. Jär­veä kuor­mit­taa jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mo ja tur­ve­tuo­tan­to sekä ha­ja­kuor­mit­ta­ja­na maa- ja met­sä­ta­lous, hu­le­ve­det ja haja-asu­tus.

– Jär­veä vai­vaa ha­pet­to­muus il­man ha­pe­tus­ta. Il­mas­tin on ol­lut käy­tös­sä vuo­des­ta 1985 saak­ka. Myös Pää­ty­en­lah­den um­peen­kas­vu li­sää kuor­mi­tus­ta. Jär­ven eri koh­tei­ta on nii­tet­ty vuo­sien 1993-1997 vä­lil­lä.

Ha­pe­tus tar­peen

Nie­me­läi­sen mu­kaan sy­vän­teen ha­pet­ta­mi­nen on tar­peen es­tä­mään si­säis­tä kuor­mi­tus­ta. Hoi­to­ka­las­tuk­ses­sa sär­ki­ka­lo­jen vä­hen­tä­mi­nen vä­hen­tää poh­jan pöy­hin­tää ja si­säis­tä kuor­mi­tus­ta. Nii­tol­la edis­te­tään ve­den vir­taus­ta sa­mal­la kun se hil­lit­see um­peen­kas­vua.

Riit­ta Nii­ni­o­ja piti tär­ke­ä­nä, et­tä Ki­teen­jär­ven li­säk­si hoi­to­toi­miin on otet­ta­va mu­kaan Hyy­piä ja myös ala­puo­lel­la ole­vat ve­sis­töt, kos­ka kuor­mi­tus­ta tu­lee Ki­teen­jär­ves­tä.

Niit­tä­mi­nen kan­nat­taa

Ah­ti Il­vo­nen ker­toi niit­tä­neen­sä kym­me­nen vuot­ta omaa alu­et­taan hy­vin tu­lok­sin ja toi­voi, et­tä muut­kin te­ki­si­vät sa­moin. Ny­kyi­sin nii­te­tyl­lä alal­la kas­vaa vain ul­pu­koi­ta ja lum­pei­ta. Puh­das­ta vet­tä on au­en­nut 50 met­rin mat­kal­ta.

Pää­ty­en­lah­tea ei voi­da niit­tää, kos­ka se on Na­tu­ra-alu­et­ta. Li­säk­si har­vi­nai­nen hen­to­nä­kin­ruo­ho on tul­lut myös es­teek­si nii­toil­le.

Kari Pen­na­nen ky­se­li kär­jis­te­tys­ti, kum­paa ha­lu­taan, kas­vi­a­lu­et­ta vai vir­kis­tys­käyt­töön so­vel­tu­vaa jär­veä. Mo­lem­mil­le ei ole ti­laa.

– Nii­tois­ta on ol­lut sel­vää hyö­tyä. Jär­vi on re­he­vöi­ty­nyt. Eräis­sä pai­kois­sa oli ai­ka­naan ran­noil­la val­ko­hiek­kaa, nyt niis­tä on jäl­jel­lä vain muis­tot, to­te­si Ki­teen-Toh­ma­jo­en ka­las­tu­sa­lu­een pu­heen­joh­ta­ja Ari Iit­ti­läi­nen.

Tii­na Käki Ely-kes­kuk­sen ym­pä­ris­tö­tek­no­lo­gi­an osas­tol­ta sel­vit­ti, et­tä omaa ran­taa saa niit­tää, kun il­moit­taa sii­tä kun­nal­le. Suo­je­lu ja vir­kis­tys­käyt­tö ei­vät sul­je pois toi­si­aan. Asi­oi­ta voi teh­dä jär­ke­väs­ti. Nii­tot ote­taan mu­kaan jär­ven suun­ni­tel­maan.

– Alu­eet ei­vät pysy hoi­ta­mat­ta kun­nos­sa. Myös suo­je­lu­a­lu­eil­le on an­net­tu mo­nis­sa maa­kun­nan koh­teis­sa niit­to­lu­pa.

Hoi­to­ka­las­tus hii­puu

Ns. ros­ka­ka­lan pyy­tä­mi­nen on yk­si tär­keim­mis­tä jär­ven hoi­to­toi­mis­ta.

Ari Iit­ti­läi­nen ker­toi hoi­to­ka­las­tuk­sen al­ka­neen vuon­na 2000. Ny­ky­ään sitä on jat­ket­tu enää pie­ni­muo­toi­ses­ti. Vuo­si­tu­han­nen alun suu­rin hoi­to­ka­las­tu­sa­pa­ja oli 15 000 ki­loa. Näis­tä suu­rin osa oli lah­no­ja ja sa­la­koi­ta. Vii­mek­si hoi­to­nuot­taa on ve­det­ty tois­sa tal­ve­na. Se tuot­ti eni­ten lah­no­ja, pa­su­rei­ta ja sär­kiä.

– Sa­la­koi­ta on edel­leen pal­jon. Yl­lät­tä­en muik­ku­kan­ta on el­py­nyt. Lah­na­kan­taa ei saa­da vä­he­ne­mään muu­ten kuin ka­las­ta­mal­la. Hoi­to­ka­las­tus ei an­na oi­ke­aa ku­vaa pe­to­ka­la­kan­nois­ta. Hoi­to­ka­las­tus­ta on teh­ty li­säk­si ka­tis­koil­la ja vii­mek­si ry­sil­lä. Ry­sä­ka­las­tuk­sen tu­lok­sia saa­daan en­si vii­kol­la.

Pu­si­kot pois

Mo­nis­sa ylei­sön pu­heen­vuo­rois­sa ol­tiin huo­les­tu­nei­ta Ki­teen­jär­ven ran­to­jen pu­si­koi­tu­mi­ses­ta; kun­nol­lis­ta jär­vi­nä­ky­mää ei ole muu­al­ta kuin Ky­tän­nie­men sil­lal­ta.

Iit­ti­läi­nen kom­men­toi, et­tä pa­ju­koi­den per­kaus ei tai­da ol­la suo­si­tel­ta­vaa, kos­ka pa­ju­koi­ta pi­de­tään lin­tu­jen suo­ja­paik­koi­na. Jos hä­nel­lä oli­si val­ta, jär­vi nä­kyi­si.

Jaak­ko Tu­ru­nen ker­toi näh­neen­sä vuo­si­kym­me­niä ran­nal­la asu­nee­na Ki­teen­jär­ven muu­tok­set. Pelk­kä ti­lan­teen seu­ran­ta ei rii­tä.

– Ky­tän­nie­men sil­lal­ta Pos­tin­ran­taan koh­ti on val­ko­sel­kä­ti­kan vir­kis­ty­sa­lue. Sin­ne pi­tää saa­da kylt­ti, joka ker­too ul­ko­puo­li­sil­le, mis­tä on ky­sy­mys.

Sep­po Tö­rö­sen mie­les­tä pelk­kä niit­tä­mi­nen ei kun­nos­tus­toi­me­na rii­tä, vaan on ruo­pat­ta­va.

– Ei hu­mus muu­ten läh­de pois. Koko jär­vi on syy­tä hoi­taa. Vas­ta sit­ten sii­tä tu­lee meil­le ja tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le ar­vo­kas hel­mi.

Esi­merk­ki on jo

Ylei­sö­ti­lai­suu­des­sa sel­vi­tet­tiin, et­tä pai­kal­li­nen ak­tii­vi­suus on läh­tö­koh­ta­na, kun teh­dään suu­ri­mit­tai­sia suun­ni­tel­mia. Tuo­vi Vaa­ran­nan toi­min­ta On­ka­mo­jär­ven puo­les­ta sai mo­nel­ta va­rauk­se­ton­ta ar­vos­tus­ta ja ihai­lua.

Ari Iit­ti­läi­nen pi­tää tär­ke­ä­nä, et­tä kau­pun­ki läh­tee mu­kaan suun­nit­te­luun. Nii­tot ja ruop­pauk­set ovat suu­ria ura­koi­ta. Ve­tä­jiä ja puu­ha­hen­ki­löi­tä tar­vi­taan tän­ne­kin.

– Ka­las­tu­sa­lue ja osa­kas­kun­nat voi­si­vat ai­na­kin ol­la mu­ka­na. Toi­mi­van väen li­säk­si tar­vi­taan isoa ver­kos­toa.

Tii­na Käki va­loi toi­voa hoi­to­hank­keen ra­hoi­tuk­ses­ta. Hän va­kuut­ti, et­tä hä­nel­lä on asen­ne ja kova pää. Läpi on men­nyt mo­nia tär­kei­tä hank­kei­ta. Val­ti­ol­ta ja EU:lta tu­le­va tuki edel­lyt­tää pai­kal­lis­ta ak­tii­vi­suut­ta.

Vei­jo Mus­to­nen

Lisää aiheesta

Kysely