Toh­ma­jär­ven kun­nal­lis­ta­los­ta val­mis­tuu täl­lä vii­kol­la kun­nan ti­laa­ma tu­le­vai­suus­kar­toi­tus, jos­sa sel­vi­te­tään ra­ken­nuk­sen tä­män­het­ki­nen kun­to ja esi­te­tään vaih­to­eh­to­ja ta­lon toi­min­nan tu­le­vai­suu­del­le.

Jos talo osoit­tau­tuu sel­vi­tyk­ses­sä kor­jaus­kel­poi­sek­si, jää rat­kais­ta­vik­si ky­sy­myk­sik­si ta­lon säi­lyt­tä­mi­sen koh­ta­lo, mah­dol­li­nen ra­hoi­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen sekä toi­min­nan si­säl­tö ja or­ga­ni­soi­mi­nen.

Talo on kes­kei­sel­lä pai­kal­la kun­ta­kes­kuk­sen yti­mes­sä ja vai­kut­taa mer­kit­tä­väl­lä ta­val­la kes­kus­tan ylei­sil­mee­seen. Ta­lon ul­ko­vuo­raus on ol­lut jo pit­kän ai­kaa räh­jäi­sen nä­köi­nen, jo­ten jo­tain on joka ta­pauk­ses­sa teh­tä­vä!

Ra­ken­nuk­sen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­nen ar­vo on kiis­ta­ton ja sen mer­kit­tä­vyys on tuo­tu esiin useis­sa lau­sun­nois­sa. On har­mil­lis­ta, et­tä var­sin ly­hyt ajan­jak­so, jol­loin talo oli suo­je­lus­kun­nan omis­tuk­ses­sa, ko­e­taan jois­sain nä­ke­myk­sis­sä kuin pu­nai­sek­si vaat­teek­si ja syyk­si pur­kaa koko talo.

Toh­ma­jär­vi-Seu­ran ar­kis­ton his­to­ri­a­kat­sauk­set osoit­ta­vat, et­tä talo ra­ken­net­tiin tal­koil­la kun­ta­lais­ten yh­teis­voi­min vuon­na 1926 kun­ta­lais­ten yh­tei­sek­si ko­koon­tu­mis­pai­kak­si. Kau­ri­las­sa seu­ran­ta­lo­na muu­ta­mia vuo­sia toi­mi­nut ra­ken­nus tuli Ke­mie­en Edis­tys­seu­rain­ta­lok­si, jon­ka omis­ta­man osa­keyh­ti­ön osak­kai­na oli lu­kui­sia yk­si­tyi­siä hen­ki­löi­tä ja usei­ta yh­dis­tyk­siä.

Ta­los­sa pi­det­tiin kou­lu­tus­ti­lai­suuk­sia, opin­to­ker­ho­ja, il­lan­viet­to­ja ja eri­lai­sia kult­tuu­ri­ti­lai­suuk­sia.

Osa­keyh­tiö jou­tui ta­lou­del­li­siin vai­keuk­siin ja talo myy­tiin v. 1940 suo­je­lus­kun­nal­le, jol­la oli mah­dol­li­suus saa­da val­ti­ol­ta ra­haa ra­ken­nuk­sen kun­nos­tuk­seen. Suo­je­lus­kun­nan omis­tu­sai­ka­na eli sota-ai­ka­na talo toi­mi maan­puo­lus­tuk­sen kes­kuk­se­na, jos­ta läh­det­tiin rin­ta­mal­le ja jo­hon eva­kot tu­li­vat jat­ko­si­joit­ta­mis­ta odot­ta­maan. Ta­los­sa toi­mi myös il­ma­val­von­ta ja lot­ta­kah­vi­la.

Suo­je­lus­kun­tien lak­kaut­ta­mi­sen myö­tä v. 1944 talo lah­joi­tet­tiin kun­nal­le, joka sai sii­hen ki­pe­äs­ti tar­vit­se­mi­aan ti­lo­ja hal­lin­toa, kou­lu­toi­min­taa, ter­vey­den­huol­toa, kir­jas­toa ja kult­tuu­ri­toi­min­taa var­ten. Vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na ta­los­sa on ol­lut lu­kui­sia toi­min­to­ja elo­ku­va­te­at­te­ris­ta ve­ro­toi­mis­toon ja an­tik­va­ri­aa­tis­ta ny­kyi­siin kirp­pu­to­rei­hin.

Oli­si­ko täs­sä vai­hees­sa hyvä suun­na­ta ta­lon käyt­töä al­ku­pe­räi­seen toi­min­taan päin eli kult­tuu­ri­toi­min­to­jen näyt­tä­mök­si ja yh­tei­sek­si ko­koon­tu­mis­pai­kak­si - niin kun­ta­lai­sil­le kuin mat­kai­li­joil­le­kin?

Kun­nal­la ei epäi­le­mät­tä ole ha­luk­kuut­ta tai ta­lou­del­lis­ta mah­dol­li­suut­ta teet­tää ra­ken­nuk­ses­sa täys­re­mont­tia. Ko­ko­naan se ei voi kui­ten­kaan ve­täy­tyä ta­lon kun­toon saat­ta­mi­ses­ta - on­han pa­raa­ti­pai­kal­la ole­va his­to­ri­al­li­nen talo mer­kit­tä­vä osa kun­tai­ma­goa.

Nyt ky­sy­tään kun­ta­lais­ten in­nok­kuut­ta ja si­tou­tu­mis­ta läh­teä aja­maan kun­nal­lis­ta­lon asi­aa. On uu­den su­ku­pol­ven ai­ka osoit­taa, mikä sil­le on mer­ki­tyk­sel­lis­tä ja ar­vo­kas­ta.

Mah­dol­li­sia ra­hoi­tus­ka­na­via ja toi­min­ta­mal­le­ja on usei­ta, mut­ta en­nen kaik­kea nyt on het­ki saa­da ai­kaan kan­san­lii­ke, joka lait­taa asi­oi­ta ta­pah­tu­maan.

RH