Sakke Häyrinen ajoi ensimmäisen aavikkorallinsa vuonna 2010. Mies on tehnyt Suomeen oman aavikkorallin. Tänä vuonna Suomessa ajetaan jo kolmas nelipäiväinen ja 1800 kilometrin mittainen navigointiin perustuva aavikkorallikisa.
Sakke Häyrinen on mies, jonka voi sanoa olevan tämän jutun takana.
Häyrisellä on bensaa suonissa ja vauhti verissä. Hän on ajanut lajissa jos toisessakin niin harrastuksena kuin kilpaakin. Pitkään hän haaveili osallistumisesta aavikkoralliin kunnes vihdoin vuonna 2010 hän teki haaveestaan totta.
Häyrisen kertomukset kokemuksestaan saivat muitakin innostuman lajista, joka on kuin oma maailmansa verrattuna täkäläisittäin tutumpiin lajeihin kuten vaikkapa enduroon, motocrossiin tai cross countryyn.
– Aavikkoralleissa tarvitaan kyllä kaikkien näiden lajien osaamista, mutta menestyksen ratkaisee lopulta hyvin pitkälti navigointitaito ja järjen käyttö pitkissä kisoissa, jotka ajetaan vaativissa olosuhteissa, Häyrinen kiteyttää.
Häyrinen kertoo, että aavikkorallia ajetaan enduropyörillä, joiden lisävarusteisiin kuuluvat navigointilaitteet eli roadbook, trippimittari ja kompassi sekä normaalia suurempi polttoainesäiliö.
Roadbook on reittiohje, joka kertoo kuinka pitkä matka on käännöksestä seuraavaan ja mihin kompassiasteeseen käännös kulloisessakin risteyksessä tehdään. Sähköisiä navigointilaitteita ei saa käyttää, joskin sellainen on jokaisella kuskilla mukana siltä varaa, että mahdollisesti pulaan joutuessaan hänet voidaan löytää ja hakea pois reitiltä kisan järjestäjien toimesta.
Kuljettaja on oman suunnistustaitonsa varassa ja siksi hänen on koko ajan tiedettävä itse missä hän on, mitä hän on tehnyt ja mitä aikoo tehdä seuraavaksi.
– Voit olla vaikka kuinka kova ajamaan, mutta et pärjää, jos et osaa suunnistaa. Jos reitiltä eksyy, on ainoa vaihtoehto palata takaisin niin pitkälle kunnes varmasti tietää olevansa taas kartalla. Navigointivirheet ovat sellaisia, että niihin kulunutta aikaa ei ajamalla enää saa kiinni, Häyrinen kuvailee lajin luonnetta.
Nopeus ei ole siis se ykkösasia lajissa, jossa tieosuuksilla on tarkastuspisteitä, joiden avulla varmistetaan, että kuskit ajavat liikennesääntöjen mukaisesti. Nopeusrajoituksien rikkomisesta tieosuuksilla seuraa aikasakkoa, joten kaahailu ei kannata.
Herkkä laji
Häyrisen luotsaama joukko kuskeja edustaa Rally Raid Team Finlandia, joka osallistui viime vuonna 11 hengen kokoonpanolla Tunisian aavikkoralliin.
Tänä vuonan Joroisista kotoisin olevan Häyrisen lisäksi Albaniaan lähtevät vantaalainen Jori Mäkipää, lahtelainen Miki Timonen, Kokkolasta kotoisin oleva Jukka Ristiluoma, kuopiolainen Sauli Saksman, sekä joensuulaiset Samuli Sallinen ja Erik Kunnas.
Albanian kisassa kolmena päivänä ajetaan yli 500 kilometrin taipaleet, joten kuntoa ja kestävyyttä kysytään niin miehiltä kuin pyöriltäkin.
Valmistautuminen kisaan on ollut pitkää ja huolellista. Ajoasentojen ja -tekniikan hiomisen, säätöjen, rengastestien ja suunnistustaitojen herkistelyn parissa kulunut viikonloppu Janne Tervolan opissa Keski-Karjalassa oli kuitenkin ainoa koko porukan yhteinen harjoitusleiri. Muutoin kukin harjoittelee itse, onhan kyseessä tiimin tuesta huolimatta yksilölaji.
– Tämä on hyvin herkkä laji. Fysiikan, ajoasentojen ja kehonhallinnan on oltava kunnossa jotta pystyy keskittymään täysillä navigointiin samaan aikaan, kun ajaa kovaa mutta järkevästi.
– Keski-Karjala on paras paikka harjoitella Suomessa. Tämä on ainoa paikka, josta löytyy näin monia erilaisia ratoja, ajomaastoja ja olosuhteita. Lisäplussana ovat tietysti miellyttävät karjalaiset ihmiset ympärillä, Häyrinen kiitteli.
Aavikkoralleista maailmanlaajuisesti tunnetuin ja ”kuninkuuskisa” on Dakar-ralli. Se siintelee Rally Raid Team Finlandin jäsentenkin haaveissa. Ensin miesten tulee kuitenkin hankkia rahoitus hinnakkaalle kisareissulle sekä meriittejä muista kisoista. Dakariin nimittäin valitaan kuskit näyttöjen perusteella ja Albania on yksi ralli, josta niitä haetaan.
Niina Nyrhinen