Kuituhampun puumaisesta osasta, eli päistäreestä, valmistetaan eläinkuiviketta.
– Luonnonkuitujen ja kuivikkeiden kysyntä kasvaa koko ajan, kertoo turkulaisen HempRefine Oy:n toimitusjohtaja Mikko Neuvo.
Kuidut ja kuivikkeet tuotetaan liikuteltavalla laitteistolla, joka kuljetetaan mahdollisimman lähelle alkutuotantoalueita. Tavoitteena on saada laitteisto tuotantokuntoon viimeistään ensi vuoden kesäksi.
– Maailmalla on rakennettu hampun kuiduttamiseen tarkoitettuja laitteistoja ennenkin. Uutta meidän laitteistossa on sen liikuteltavuus ja kevätkorjatun raaka-aineen mahdollistama aiempaa kevyempi ja energiatehokkaampi kuidutusteknologia.
– Kun käytetään liikuteltavaa laitteistoa, raaka-aineen kuljetuskustannukset laskevat. Kevyttä hamppua ei tarvitse kuljettaa raskailla ajoneuvoilla paikasta toiseen. Tällä hetkellä viljelysopimuksia tehdään Keski-Karjalan lisäksi Varsinais-Suomessa ja Hämeessä.
– Viljelymaat ja tuotanto sijoittuu useille alueille. Näin tarjotaan työtä ja toimeentuloa myös harvaan asutulle maaseudulle.
Kuituhampun viljely kannattaa
Koeviljelmillä kasvaa tällä hetkellä neljää eri kuituhamppulajiketta. Lajikkeet ovat EU:n hyväksymiä, eikä niillä ole päihdyttäviä vaikutuksia. Kuituhampun kasvatus oikeuttaa normaaleihin viljelytukiin.
– Kuituhamppu tuottaa Suomessa samanlaisia satoja kuin eteläisemmissä maissa. MTT:n koeviljelmillä on päästy useana vuotena 14 tonnin kuiva-ainesatoihin hehtaarilla, ja laajemmillakin viljelmillä keskimääräinen sato on noussut kahdeksan tonnin tietämille.
– Maksamme viljelijöille paalatusta hampusta 100-150 euroa tonnilta, mikä tekee hampusta erittäin kilpailukykyisen kasvin, Neuvo painottaa.
Juuristo hoitaa maanparannuksen
Hamppu on myös hyvä vuoroviljely- ja maanparannuskasvi.
– Kuituhampun juuristo tunkeutuu syvälle ja kuohkeuttaa tehokkaasti maata nostaen ravinteita seuraavan viljelykasvin käytettäväksi. Isot lehdet tippuvat syksyn ja talven aikana maahan lisäten eloperäisen humuksen ja pieneliöiden määrää.
– Mm. viljan on todettu tuottavan 10–25 % paremman sadon kuituhampun jälkeen. Kuituhamppu pystyy hyödyntämään orgaanisetkin lannoitteet tehokkaasti.
– Yhtiömme sopimusviljelijöiden kulurakennetta pyritäänkin keventämään yhteistyöllä suomalaisten biokaasulaitosten kanssa, joiden mädätysjäännöksestä prosessoituja lannoitteita tarjotaan jopa maksutta viljelijöiden käyttöön.
– Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja kiteeläisen Biokymppi Oy:n tekemien lannoitekokeiden alustavat tulokset todentavat lannoitteiden soveltuvan hampulle erinomaisesti., Mikko Neuvo selvittää.
Kevätkorjuu on merkittävä kilpailuetu
Kuituhamppu on kasvi, joka korjataan pelloilta vasta seuraavana keväänä. Talven aikana hamppu kuivuu ja sen kuituosa irtoaa kasvin puumaisesta varresta.
– Kevätkorjuu on meille merkittävä kilpailuetu. Suomessa hamppua ei tarvitse erikseen kuivata, kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kesällä kasvatettu sato odottaa nyt pelloilla. Se kerätään maaliskuun lopun ja kesäkuun alun välillä.
– Tänä vuonna peltoja on yhteensä 15 paikkakunnalla. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on neljä viljelykeskittymää ja noin 1 000 hehtaarin viljelypinta-ala.
Hamppukuivikkeella korvataan turvetta
Kuituhampun puumaisesta osasta, eli päistäreestä, valmistetaan laadukasta eläinkuiviketta, jota voidaan käyttää paitsi hevos- ja karjatiloilla, myös pieneläinkuivikkeena.
– Hamppupelletin kuivikeominaisuudet ovat erinomaiset, eikä sen tuotantoon liity turvetuotannon kiisteltyjä ympäristövaikutuksia. Vaihtoehtoisille, ekologisille ja laadukkaille kuivikemateriaaleille on kysyntää, joten poikkeuksellisen satoisan kuituhampun viljely eläinkuivikkeeksi on kannattavaa paitsi taloudellisesti myös ympäristön kannalta.
– Hamppukuivikkeen etuja ovat mm. sen optimaalinen imuteho, pölyämättömyys, pehmeys, pH-neutraalius, riittoisuus ja käsittelyn helppous.
– Hamppukuivike imee moninkertaisen määrän kosteutta verrattuna puuperäisiin kuivikkeisiin, joten sen käytöllä säästetään työvoima-, kuljetus- ja varastointikustannuksissa, Neuvo luettelee.
Yritysten ja korkeakoulu yhteistyössä
– Parin ensimmäisen vuoden aikana keskitymme kehitystyöhön ja viljelijäverkoston rakentamiseen. Olen laskenut, että jo pelkkä kuiviketuotanto kannattaisi. Haluamme silti tähdätä myös kuitumarkkinoille, Neuvo pohtii.
– Yksityisellä puolella on herännyt runsaasti kiinnostusta hamppukuitua kohtaan. Euroopan autoteollisuus on jo pitkään korvannut metalleja ja muoveja ekologisemmalla hamppukuidulla. Siksi luonnonkuitujen kysyntä näyttää olevan voimakkaassa kasvussa. Mm. tunnettuja sähköautoja on kevennetty valmistamalla sen ovipaneelit hampusta.
– Suomessa hamppukuitua suunnitellaan käytettäväksi mm. design-huonekalujen ja eristemateriaalien raaka-aineena. Hamppukuidun käyttömahdollisuuksia puukuitulevyjen lujitemateriaalina ja ruiskuvalettavien biokomposiittien raaka-aineena selvitetään yhdessä suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa.
Tuomo Flinkman