Yleinen käsitys lienee, että olemme viettäneet viime vuodet jonkinlaisen vientiteollisuuden aiheuttaman hyökyaallon harjalla. Suomalaiset yritykset ovat metsäteollisuuden kartonki-imussa saaneet viennin vetämään. Viennin kasvu Eurooppaan on yllättänyt positiivisuudellaan. Telakoilla menee kohtalaisesti, maatalous on kuralla.
Ekonomistit ovat koko nousukauden varoitelleet mahdollisista karikoista ja tulevasta taantumasta, vaikka moni on kokenut menestyneensä paremmin kuin koskaan. Kansalaiset keskimäärin ovat kokeneet taloudellisen tilanteensa turvatuksi, varsinkin kasvukeskuksissa.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka tällainen taloudellinen ”normaalitilanne” näkyy äänestyspäivinä, onhan Sipilän keskustavetoinen hallitus antanut ymmärtää, että sen kiky-toimenpiteet ovat menestyksen takana. Oppositiopuolue SDP on kuitenkin paistatellut Yle:n puoluekannatusmittauksen ykköspuolueena 21,2 prosentillaan. Onko kyse ihmisten kyllästymisestä sote-ahdistukseen, koulutusleikkauksiin ja aktiivimalliin vai perussuomalaisten hajoamista seuranneesta pettymyksestä ja puoluekannan vaihdosta? Vaikea sanoa, sillä vaalipsykologia ei kuulu täsmätieteisiin, vaan pikemminkin samaan luokkaan kuin raviveikkaus tai pörssiuutiset.
Toinen ex-hallituspuolue, kokoomus, on pitänyt matalaa profiilia. Arkadianmäki kuulostaa hiljaiselta, kun verrataan Kataisen ja Stubbin korkeimman hypetyksen aikoihin. Ehkäpä nyt on havaittu, että yltiöoptimistiset maalailut kostautuvat ekonomistien ennustamina huonoina aikoina. Maailma on tosin kääntynyt päälaelleen kokoomushallituksen jälkeen; Putin ja Trump ovat kumpikin pyrkineet tahollaan pirstomaan Eurooppaa palasiksi mitä moninaisimmin keinoin, milloin sotilaallisin, milloin taloudellisin. Pienen Suomen surffailu kahden maailmanvallan ristiaallokossa ei välttämättä ole etusivun uutinen missään, oli hallitus punainen tai sininen.
Epäilenpä vaaleista tulevan henkilövaalit. Yksikään puolue ei selvinnyt kuivin jaloin sote-maratonista, eikä myöskään vallan uusjaosta haja-Suomessa. Minkäänlaista ohjelmaa kansakunnan eheyttämiseksi ei yksikään puolue ole esittänyt. Tuskin milloinkaan ovat Helsinki ja muu Suomi olleet niin vakavasti napit vastakkain kuin nyt. Pienten puolueiden ja ryhmittymien pienet ehdokkaat saattavat hyötyä hajaannuksen tilasta esiintymällä vakuuttavasti ja tarjoamalla yksinkertaisia ratkaisuja pienen ihmisen pieniin ongelmiin.
A.B.