Rääkkyläläinen Satu Pennanen opettaa Hutsin koulun ekaluokkalaisia. Lisäsksi hän toimii koulun vararehtorina.
Päivi Lievonen
RÄÄKKYLÄ/KITEE
Päivi Lievonen
Hutsin koulun ensimmäistä luokkaa luotsaava Satu Pennanen kannustaa vanhempia lukemaan lapsille kotona mahdollisimman paljon, mutta kouluun menijän lukutaidottomuus muuttuu taidon oppimiseksi varmasti syksyn aikana.
– Suurin osa oppilaista on tosi innoissaan lukemisen oppimisesta ja taito opitaankin usein jo syys- tai viimeistään joululomaan mennessä. Toki osa oppilaista osaa jo lukea ekaluokalle tullessaan, mutta tasoerot tasoittuvat syksyn aikana. Olisi mukava edetä kaikkien kanssa samaa tahtia, mutta meillä on käytössä Ystävien aapinen, jossa oppilaat jaetaan tasoryhmiin. Edistyneemmät harjoittelevat lukemista erityisopettajan kanssa.
Vaikka osaisikin jo lukea koulun alkaessa, tavuttamisen opettelu on silti tärkeää. Myös keskittyminen ja luetun sisäistäminen vaativat harjoittelua.
– Lukutaitoiset eivät aina malttaisi opetella tavuttamista, mutta jos sitä ei tee, se näkyy myöhemmin kirjoitustaidossa. Ekaluokkalaisten lukutehtävät ovat vielä pieniä, mutta jo tokaluokalla näkyy luetun ymmärtämisen haasteet.
Ekalla luokalla opetellaan arjen taitoja
Opettajana Pennanen on omien sanojensa mukaan hieman vanhanaikainenkin.
– Tunneillani edelleen esimerkiksi viitataan ja aamulla tervehditään toisia. Kun pienille neuvotaan rajat heti alusta, he pitävät niistä myös hyvin kiinni. Ekaluokalla on tärkeää oppia sellaisia peruselämäntaitoja ja kanssakäymisen harjoittelua tehdään paljon. Annan myös läksyä joka päivä, ainakin alkuun lapset sitä kyllä ihan odottavatkin. Asiathan ovat samoja, joita päivän aikana on jo harjoiteltu. Jos joku asia läksyissä ei kotona onnistu, sitä tarvitse pakolla saada tehtyä vaan koulussa se opetellaan yhdessä.
Toisaalta taas Pennasen tunneilla oppia ammennetaan usein kirjoista pänttäämisen sijaan toiminnallisemmin.
– Sanon vanhemmille, että ei tarvitse huolestua siitä ettei matikan kirja juuri täyty. Uusi opetussuunnitelma kannustaa toiminnallisuuteen ja matikkaa opetellaan paljon laulun ja leikin kautta.
Koulumaailma avoin nykyään
Digiaika on näkyy koulumaailmassa vahvasti. Koululaisten digitaidot ovat hyvin kehittyneet, mutta keskittymisen kanssa on vaikeampaa.
– Olisi hyvin tärkeää, että lapselle luettaisiin kotona. Paljon tietoa tulee nykyisin kuvina, ja kuulonvarainen oppiminen jää vähemmälle.
Opettaja ei ole enää samanlainen auktoriteetti kuin aiemmin, missä on hyvät ja huonot puolensa.
– Kun vertaa vaikka siihen aikaan kun itse oli koululaisena, asenne koulua kohtaan on muuttunut tosi paljon. Opettajia ei enää jännitetä ja keskustelu on kaikkiaan avoimempaa. Aikuisia ei myöskään kunnioiteta yhtä paljon kuin ennen ja rajojen kokeilu on nykypäivää, mutta ekaluokalla se ei vielä näy niin selkeästi.
Uutta opitaan jatkuvasti
Ennen koulun varsinaista alkua Pennanen aloittaa työt noin viikkoa aiemmin.
– Tykkään laittaa paikat järjestykseen ennen kuin lapset tulevat, nimetä vihot ja laittaa kynät paikoilleen. Meillä on ollut nyt Hutsissa lattiaremontti, ja aloitan nyt myös Hutsin koulun vararehtorina, joten senkin takia haluan valmistautua ajoissa.
Ekaluokkalaiset ovat alkuopetuksen parissa opettaneelle Pennaselle oppilaista mieluisampia.
– Ekaluokkalaisia on ihana opettaa; he ovat täysin innoissaan ja ennakkoluulottomia. Koko ajan joku oppii jotain uutta ja koko kouluelämä on oppilaille vielä uutta.