Esa-Matti Savinainen esittelee useaan leikekirjaan koottuja juttuja Tohmajärven teatteriyhdistyksen vaiheista. Nämä leikekirjat ovat esillä kesän ajan Nymanin alueen Renkituvalla.
Kari Sarkkinen
TOHMAJÄRVI
Kari Sarkkinen
Tohmajärven teatteriyhdistyksen 40-vuotinen historia alkoi ravintola Tetrituvassa 25.2.1981. Perustavassa kokouksessa läsnä olivat Juhani Mäkinen, josta tuli perustettavan yhdistyksen puheenjohtaja, Sirpa Taure, Veikko Simpura, Elina Simpura, joka toimi tuolloin ohjaajana, Raili Närvänen, Veijo Hämäläinen, Pirkko Kinnunen, Mikko Turtiainen ja Kalevi Kinnunen. Tuosta joukosta Veijo Hämäläinen nähdään vielä nykyisinkin Tohmajärven kesäteatterin lavalla.
Ennen teatteriyhdistyksen perustamista Tohmajärven harrastajateatteritoiminta oli elpynyt vuonna 1968 perustetun kansalaisopiston myötä.
Pitkäaikaisesta teatteriyhdistyksen puheenjohtajuudesta viime vuonna luopunut Esa-Matti Savinainen kokosi pestinsä päätteeksi yhdistyksen pöytäkirjoista ja leikekirjoista historiikin, jonka pohjalta sain mahdollisuuden koota seuraavan jutun parilla haastattelulla höystettynä.
Nymanin talon piha koettiin ahtaaksi
Potsipäivien yhteyteen valmistetut kesäteatteriesitykset ovat alusta lähtien olleet teatteriyhdistyksen toiminnan keskiössä. Nymanin talon pihapiirissä esitetyt Tohmajärven oman pojan, Maiju Lassilan, näytelmät kiinnostivat ja Tulitikkuja lainaamassa oli tuon ajan vetonaula.
Nymanin talon piha koettiin ahtaaksi ja vuonna 1986 alettiin miettiä uutta paikkaa esityksille. Vuonna 1987 kesäteatteritoiminta eli hiljaiseloa. Syynä oli sateinen ja kylmä kesä.
Seuraavana vuonna kesäteatteriesityksiä ei järjestetty. Sen sijaan Tohmajärven Teatteriyhdistys esiintyi ”tulitikkuineen” ensimmäistä kertaa ulkomailla Neuvostoliitossa, Petroskoissa.
Vuosi 1990 oli Tohmajärven teatteriyhdistykselle uuden ajan alku. Valtio myönsi Tohmajärven kunnalle 80 000 markkaa kesäteatterin rakentamiseen. Kokonaiskustannusarvio näyttämö- ja katsomorakennuksille sekä sähköistykseen oli noin 320 000 markkaa.
Seuraavan vuoden historiikki nimeää yhdistyksen onnenvuodeksi. Silloin saatiin kunnollinen katsomo ja näyttämö. Uusi esityspaikka otettiin käyttöön saman vuoden potsipäivien yhteydessä ja perinteiseen tapaan esitettiin Tulitikkuja lainaamassa.
Nauruhermoja kutiteltiin komedioilla
Uuden esityspaikan myötä teatteritoimintaan saatiin uutta intoa. 90-luvun puolivälin jälkeen yleisön nauruhermoja kutiteltiin paikallisen kirjoittajan Veijo Tuunasen näytelmillä Pisnestä ja Paukkuja ja Uunon Ilona. Noihin aikoihin yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Raili Närvänen luovutti puheenjohtajuuden Jouko Tyynille, joka otti vastattavakseen myös teatterin ohjaajan tehtävät.
Pitkän ja monipuolisen uran Tohmajärven teatteriyhdistyksen puurtajana tehneellä Tyynillä olisi vuosien varrelta suakkunoita useammankin jutun verran. Yhteensä 18 vuotta teatterityötä, josta 16 vuotta ohjaajana osuivat aikaan, milloin Tohmajärven teatteritoiminta kasvoi fyysisten rakenteidensa puolesta lähes nykyisiin mittoihin.
– Rakentaminen lähti siitä, kun olimme aina sään armoilla. Jossain Pohjois-karjalassa oli jo katettuja katsomoita, mutta me ajattelimme silloin, että Tohmajärvelle pitää saada parempi, Tyyni kertoo.
Näytelmiä syntyi ja teatteri valmistui
Ensin hankittiin äänentoisto, sitten katto katsomoon ja seuraavaksi katettiin vielä katsomon ja näyttämön väli.
– Paikalliset rakennusalan ammattilaiset Timo Immonen ja Arto Karppinen olivat tärkeässä osassa ja tietysti Tohmajärven kunta, Tyyni kiittää.
Talkootunteja Tyyni oli kirjannut ruutuvihkoon ja niitä kertyi kaikkiaan 5 200.
– Se oli rankkaa aikaa. Päivät rakennettiin ja illat harjoiteltiin. Oli se melkoista rallia, kun ohjasin samalla Värtsilään, Akkalaan ja Parikkalaankin näytelmät.
Nymanin talon pihapiiristä 80-luvun alussa aloittanut Tohmajärven kesäteatteri toimii nyt hienoissa puitteissa Maiju Lassila-teatterina.
Kari Sarkkinen
Pohjakosketuksesta ennätyslukemiin
Historiikki kertoo yhdistyksen taloudellisesta pohjakosketuksesta. Vuonna 2000 mittavien rakennus- ja äänentoistolaiteinvestointien rasittama talous kohtasi ennätyksellisen heikon yleisömenestyksen: 12 näytöksessä kävi yhteensä 1308 katsojaa. Kirjailija Panu Rajalan Tyynille takuuvarmana menestyksenä mainostaman Maiju Lassilan Pirttipohjalaiset ei kiinnostanutkaan yleisöä.
Talous saatiin parempaan malliin, kun Jouko Tyyni ja Hannes Tolvanen saivat neuvoteltua Kiteen Seudun Osuuspankin ja K-kauppa Tiilikaisen kanssa yhteistoimintasopimukset.
Vuoden 2004 karonkassa tuli esille, että kesäteatterille tulevat katsojat haluavat yleensä kepeää komediaa, joka saa väen nauramaan. Seuraavina vuosina komediat alkoivatkin vetää katsojia Tohmajärven kesäteatterille. Vuonna 2007 Amalia ja aikamiespojat toi 5 900 katsojaa kesäteatterille. Kätkäläisen jättipotti vuonna 2009 sai katsomon pullistelemaan. Raimo Bergman oli ilmetty Kätkäläinen ja esityksen näki 6 500 katsojaa. Tohmajärvi oli katsojamäärissä maakunnan ykkönen.
Erinomaiset puitteet ja mukava porukka
Yksi hauska suakkuna Joukolta tähänkin mahtuu teatterin rakentamisen vauhdikkailta ajoilta: Se liittyy vuoteen 2002, kun kunnan materiaalituen, sponsoritukien ja talkootyön avulla rakennettiin kesäteatterin katsomolle kate ja viereen kahvio.
– Kun alettiin rakentaa katsomoa, sotattiin, että tehdään samalla kahvio. Siinä kävi sitten silleen, että se kahvio oli valmis ennen kuin sille oli ehditty lupaakaan hakea, Tyyni naurahtaa.
Pidempäänkin Jouko Tyyni olisi halunnut teatterikuvioissa olla, mutta vuonna 2012 nousi tärkeämmäksi vaikeasti sairastuneen puolison hoitaminen kotona kuolemaan saakka.
Nykyisille tekijöille Tyyni lähettää tsemppiterveisiä.
– Minusta olisi hirmu hyvä, että homma jatkuisi. Puitteet on erinomaiset ja siellä on mukava porukka, hän kannustaa nyt toukokuussa tehdyssä haastattelussa.
Yhdistyksen hallinto uudistui
Kun Jouko Tyyni piti välivuoden vuonna 2010, Seija Pirhonen ohjasi komedian Afrikan Morsian. Tyyni tuli teatterin 30-vuotisjuhlavuonna ohjaamaan nostalgisen Votkaturistit vuonna 2011.
Tyynin jäätyä pois teatteriyhdistyksen hallinnosta vuonna 2012 johtokunta uudistui. Puheenjohtajaksi valittiin Esa-Matti Savinainen, Ohjaajana aloitti Mervi Venäläinen, hänen ensimmäinen ohjauksensa oli Kätkäläinen.
Venäläisen aikaan kesäteatterissa kokeiltiin myös musiikkinäytelmää. Vuonna 2014 esitetty Teuvo ja paperitaivas pohjautui Leevi ja the Leavingsien musiikkiin. Näytelmä veti paikalle 2500 katsojaa.
Venäläinen toimi myös vuonna 2016 käynnistyneen Maiju Lassila –teatterihankkeen vetäjänä. Teatterihanke toi Tohmajärven kulttuuritoimintaan näkyvyyttä. Vuosina 2016 ja 2017 esitettiin Maiju Lassilan näytelmät Kuolleista herännyt ja Kilpakosijat. Hake huipentui vuonna 2018 Maiju Lassilan juhlavuoteen. Kesäteatterilla esitettiin Tulitikkuja lainaamassa, josta tehtiin kunnan tuen turvin elokuva YouTubeen.
Korona kuritti viime kesänä
Tuoreimpana puheenjohtajana ja vuodesta 2018 ohjaajana teatteriyhdistyksen toimintaa luotsaa nyt Teemu Jaatinen. Hän ehti tuoda lavalle 2019 näytelmän Kuka kumma kuuluisuus. Kesän 2020 näytelmän Akka-agentti harjoitukset olivat jo pitkällä, kun koronavirus lopetti harjoitukset ja kesän esitykset peruttiin.
Teemullekin on lavakokemusta ja koulutustakin harrastukseen kertynyt jo vuosikausia.
– Helppo oli tulla johtokuntaan, sai tulla katettuun pöytään, Teemu kiittää aikaisempia tekijöitä.
– Kun näin hyvät puitteet on luotu, kyllä tämä hengissä on pidettävä.
Teatterilla on monenlaisia talkoohommia eikä se lavalle meneminenkään vaadi Teemun mukaan kuin vähän rohkeutta.
– Kymmenen prosenttia siitä on lahjoja, Teemu rohkaisee esiintymistä miettiviä. Ainoaksi miinukseksi Teemu mainitsee harrastuksen sitovuuden kesäaikana.
Ohjaajana oleminen on Teemu Jaatiselle ollut mieleistä.
– Kyllä tämä teatteri on mukaansatempaava laji, en olisi muuten mukana viihtynyt, Teemu Jaatinen vakuuttaa.
Lähteet:
Tohmajärven teatteriyhdistys 1981 – 2021 historiikki, Esa-Matti Savinaisen, Jouko Tyynin ja Teemu Jaatisen haastattelut.