Tohmajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajalle Vuokko Väistölle loppusuoralla olevan valtuustokauden huippuhetki on ollut sivistyskeskus Ahjon valmistuminen.
Mervi Venäläinen
TOHMAJÄRVI
Mervi Venäläinen
Tohmajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vuokko Väistö pystyy nimeämään loppusuoralla olevan valtuustokauden tähtihetken helposti.
– Sivistyskeskus Ahjon valmistuminen on hieno asia. Se on tuonut valtakunnallistakin kiinnostusta, ja on positiivinen signaali kunnasta ulos päin.
– Suunnittelussa ja rakennusvaiheessa on tehty hienoa työtä, ja valtuutetut ovat saaneet ajantasaista tietoa eri vaiheista. Myös kuntalaisille on ollut tietoa saatavilla, ja eri käyttäjäryhmät ovat päässeet esittämään toiveensa tilojen suhteen.
Väistö harmittelee, että vallitsevan tilanteen vuoksi Ahjon avajaisia ei ole voitu viettää, mutta iloitsee monista positiivisista kommenteista, joita tammikuun alussa käyttöönotettujen tilojen käyttäjiltä on jo kuulunut. Koronarajoitteiden takia täysin ennalta suunnitellun mukaisesti ei voitu viedä loppuun myöskään Väistön ideoimaa kengättömän koulun villasukkaprojektia.
Rakennusvaiheessa käynnistyneessä villasukkaprojektissa valmistui kaikkiaan 723 paria villasukkia koulun oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle. Sukat on jaettu uusille omistajille viestikirjeen kera.
– Rakennuttajana toimineen Lujatalon lahjoittamista langoista sukkia neuloi 30 – 40 henkilöä. Kiitoskahvit neulojille on luvassa myöhemmin.
– Se oli kiva, positiivinen tempaus, jota voisi jatkossakin jalostaa.
Viidennen valtuustokauden täyttyessä on hyvä pysähtyä katsomaan taakse ja eteen. Tärkeimmäksi työkseen valtuutettuna Väistö nimeää kuntalain mukaisen toiminnan turvaamisen.
– On toimittava oikeudenmukaisesti ja oikein. Päätettävät asiat on valmisteltava hyvin ja tarkasti, ja niistä on uskallettava käydä laaja-alaista ja avointa keskustelua.
Väistön mielestä jokainen valtuuston puheenjohtaja voi vaikuttaa valtuuston toimintakulttuuriin ja muokata sitä omannäköisekseen. Kuluneella kaudella on otettu käyttöön kyselytunnin tavoin toimivat valtuustoseminaarit etenkin isompien päätettävien asioiden osalta.
– Oma toiveeni on ollut, että valtuustoseminaarit lisäisivät vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisten asioiden äärellä. Tavoitteena on ollut myös napakoittaa varsinaisia kokouksia.
– Valtuutetut ovat pääosin kokeneet seminaarit hyvänä ja avoimuutta lisäävänä keskustelufoorumina ja tiedonvälittämisen kanavana.
Vuoropuhelua tulisi Väistön mukaan kehittää myös kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien välillä. Kunnan tulisi myös panostaa ajankohtaisista asioista viestintään, jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuus tuoda esille omia näkemyksiään päätettävistä asioista. Viestinnän ja tiedottamisen suhteen Väistö kaipaisi selkeyttä ja napakkuutta.
– Kuntastrategiaan on kirjattu paljon hyviä elementtejä, mutta yhteyttä kuntalaisiin ei oikein ole.
– Kuntalaisaloitteet saattavat tuntua kuntalaisista liian vaikealta ja raskaalta tavalta vaikuttaa. Palautteelle tulisi olla keveämpiä keinoja, ja esimerkiksi avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa voisi asioista kysellä.
Kuluvalla valtuustokaudella Tohmajärvellä toteutetun valtuutettujen kehittämisrahakokeilun ansiosta valtuutetut saivat konkreettisen mahdollisuuden panostaa itselle tärkeään kehityskohteeseen. Kokeilulla haluttiin myös aktivoida äänestäjiä vaikuttamaan päättäjien suuntaan.
Väistön mukaan valtuutettujen kymppitonni –kokeilu kannatti, ja on todennäköisesti jossain muodossa toteutumassa jatkossakin.
– Kokeilua on arvioitava kriittisesti ja laaja-alaisesti toiminta, talous ja vaikuttavuus sekä kaikki kuntalaiset huomioiden.
– 270 tuhatta euroa on iso raha. Se vastaa yhden vuoden sivistyskeskuksesta maksettavaa leasing-rahaa. Valtuutettujen välisellä yhteistyöllä sekä entistä paremmalla tiedottamisella ja kuntalaisten aktivoinnilla voisi tehdä isoja ja merkittäviä kehittämishankkeita tai investointeja.
– Kunnan taloudenhoitoon on kokonaisuudessaan suhtauduttava pitkäjänteisesti suunnitellen ja kehitystä seuraten.
Siun soten hallituksen varajäsenenä vaikuttava Väistö harmittelee, että aiemmin vahva Keski-Karjalan alueen yhteistyö on jäänyt taka-alalle. Hänen mukaansa seudullisen yhteistyön aika olisi erityisesti nyt, kun sosiaali- ja terveyspalvelut käyvät läpi jatkuvaa muutosta.
– Meidän tulisi yhdessä tuumin nyt puolustaa kuntalaisia ja lähipalveluitamme.
– Maakuntamallin vaikutuksia voimme tässä vaiheessa vain arvailla. Eri maakunnissa kehittämistyö on hyvin eri asteilla. Pohjois-Karjalassakin yhteistyö etsii vielä muotoaan. Palveluiden ja toimintojen tulisi kuitenkin olla yhtenevät.
Tohmajärvellä kunnan, kuntayhtymän, Helli Liikelaitoksen, Attendon ja Terveystalon aikana sairaanhoitajana työskennellyt Väistö kokee joutuneensa päättäjänä taistelemaan sote-asioissa vähän liian yksin.
Tulevilta kuntapäättäjiltä hän toivoo yhteistyön lisäksi järkeä ja sydäntä päätöksentekoon.
– Erityisesti sote-asioihin liittyvä päätöksenteko on todella kauaskantoista, ja asioilla on laajat vaikutukset. Toivottavasti tulevat päättäjät ottavat asioista selvää ja ovat valmiita vastuuseen.
– Kehittäjiä, ideanikkareita ja rohkeita ihmisiä tarvitaan toimimaan kuntalaistemme parhaaksi.