|
Työnimellä ”Pohjois-Karjalan yhteismetsä” etenevästä maakunnallisesta
yhteismetsästä olivat marraskuun alussa Kiteellä kertomassa
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Ari Karhapää
sekä hankepäällikkö Sakari Tikka.
Pohjois-Karjalan yhteismetsästä on tulossa valtakunnallisesti
merkittävän suuri. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala liittää omia
metsiään uuteen yhteismetsään 200 hehtaaria.
Myös Metsähallitus on laittamassa omia maitaan mukaan, tavoitteena
saada sijoitukselleen tuottoa. Lisäksi yksityiset metsänomistajat ovat
jo lokakuun alkuun mennessä alustavasti lupautuneet mukaan 2 200
metsähehtaarilla.
Karhapää kertoi, että suurin ryhmä kiinnostuneita ovat kuolinpesät,
perikunnat sekä varttuneemmat metsänomistajat, jotka itse ovat
aikaisemmin työskennelleet aktiivisesti metsän hyväksi, mutta
nuoremmalla sukupolvella ei ole metsänhoitoon enää kiinnostusta.
– Lopullinen liittymispäätös tehdään jokaisen osalta ensi helmikuussa.
Nyt arvotetaan palstat, joita yhteismetsässä kutsutaan osuuksiksi.
Kunkin osakaskiinteistön yhteismetsäosuuden suuruus määritetään sen
yhteismetsään luovuttamien alueiden eli tilausten kokonaisarvon
perusteella.
– Tilan on päätettävä, lähteekö se mukaan arvonmääritysprosessiin,
joka edellyttää tila-arvion tekemistä ja metsäsuunnitelman tekemistä
tai päivittämistä.
– Siinä selviää, mikä oman, liitettävän palstan arvo tulisi olemaan ja
onko arvo sellainen, että sillä osuudella jonka saan, olen valmis
liittymään yhteismetsään.
– Menettely on selkeä ja tasapuolinen: hinta on tämä, sillä hinnalla
on joko liityttävä tai oltava liittymättä.
Ryteiköt
tuottamaan
– Yhteismetsä voisi sopia sellaiselle, joka haluaa vaivatonta
metsänomistusta ja omaisuudelleen tuottoa. Ainakin tähän asti puut
ovat kasvaneet myös laman aikana, toiminnanjohtaja muistutti.
– Jos tilalla on paljon kasvatusmetsää, muttei hakkuumahdollisuuksia,
yhteismetsään liittymisen ansiosta tilan tulovirta aikaistuu. Samalla
suuret, kertaluonteiset puunmyynnit häviävät, mutta käytännössä joka
vuosi myydään puuta.
Yhteismetsää koskevat päätökset tehdään kokouksissa, joihin
osallistuminen on vapaaehtoista.
– Tavoite on, että ryteiköistä pystyisi ajan kanssa tekemään
kuusikkoja, männikköjä ja koivikkoja eli hoitaa metsät hyvään ja
tuottavaan kuntoon.
– Tämä on erittäin vaivaton metsänomistus niille, jotka eivät ole
hallinnossa mukana. Niille, jotka lähtevät mukaan hallintoon, se voi
olla työteliäs, mutta meitä renkejähän riittää, Sakari Tikka lisäsi.
Tikka ja Karhapää pyrkivät vastaamaan eniten pohdintoja aiheuttaviin
kysymyksiin jo ennen kuin Kiteen tilaisuuden läsnäolijat ehtivät
ajatuksiaan sanoiksi muuttaa.
– Yhteismetsäosuus on irtainta omaisuutta. Oman osuuden voi
yksittäinen osakas kiinnittää pankkiin lainan vakuudeksi tai osuuden
voi myös myydä. Näille osuuksille on ollut hyvä kysyntä.
– Usein mietityttää myös, kuinka metsästys järjestetään yhteismetsän
alueilla. Se on parasta taimikon hoitoa, että maat on vuokrattu osaksi
hirvimetsästystä, etteivät hirvet tuhoa taimikoita.
– Pienriistan metsästystä ei ole vuokrattu kenellekään, vaan se on
jätetty osakkaiden yhteiseksi nautinto-oikeudeksi, jolloin itselle
syntyy metsästysoikeus sille noin 3 000 hehtaarille, joka on
yhteismetsän pinta-ala.
Polttopuita mahdollista
ottaa omaan käyttöön
Moni yhteismetsään liittymistä harkitsevaa pohtii, voiko ennen
omistamaltaan maalta hakea polttopuita tai joulukuusen yhteismetsään
liittymisen jälkeenkin.
– Jos hoitokunta antaa luvan, entiseltä omalta alueelta voisi
esimerkiksi saunavihtoja, polttopuita ja joulukuusia ottaa omaan
käyttöön, mutta ei kaupalliseen tarkoitukseen.
Mikäli yhteismetsän osakkuus kiinnostaa, varminta on tehdä
liittymispäätös nyt, perustamisvaiheessa. Kun yhteismetsä on
perustettu ja aloittanut toimintansa, osakaskunta päättää
itsenäisesti, ottaako se mukaan uusia osakkaita vai ei.
Tuija Marienberg
|
|
