– Seuran toiminnan kehittymisen käännekohtana voidaan pitää Kissalammen erämajan tontin hankkimista alkuvuodesta 1979. Samana vuonna tien rakentamisen jälkeen tontille nousi hirsimökki ja saunarakennus. Nylkykatosta alettiin rakentaa 1980 ja se valmistui seuraavana vuonna. Sähköt saatiin vuonna 1982, kun kiinteistöön hankittiin generaattori, juhlapuheen pitänyt Taisto Kuoppala puolestaan kertoi.
– Myöhemmin valmistuneita rakennuksia on tullut tasaiseen tahtiin. Ensiksi uusi sauna, jolloin hirsimökin saunan tilalle tuli mökkitilan laajennus, kotarakennus ja pienoisampumarata. Hirsimökin laajennusosan rakennustyöt aloitettiin vuonna 2002, Kuoppala muisteli.
Pinta-alaa hirvenmetsästykseen seuralla on noin 5 000 hehtaaria ja pienriista-aluetta noin 4 200 hehtaaria. Hirviporukassa on viime vuosina ollut keskimäärin 16 osakasta. Metsästysseuran tilat ovat myös ulkopuolisten tahojen käytettävissä.
– Villalan Erämiesten Kissalammen erämajakokonaisuus on oiva esimerkki siitä, mitä metsästysseurassa esiintyvällä yhteishengellä ja tavoitteellisella talkoohengellä voidaan saada aikaan, Kuoppala totesi.

Metsästystä
luontoa
kunnioittaen

– Suomessa metsästystä harrastaa nykyisin yli 300 000 henkeä ja metsästysseurojen lukumäärä on lähes 2 600. Metsästäjiä on Suomessa asukaslukuun verrattuna eniten Euroopassa ja harrastajien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Harrastusmuotona ei ole parempaa ja monipuolisempaa ajanvietettä, missä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen terveys ja kunto tulevat samanaikaisesti hoidetuiksi, Kuoppala totesi.
Suomalaisen metsästysperinteen keskeisinä periaatteina Kuoppala pitää kunnioitusta luontoa kohtaan, huolenpitoa riistasta ja sen hyvinvoinnista sekä hyvien suhteiden ylläpitämistä maanomistajien ja luontoharrastajien kanssa.
– Metsästyksen tulevaisuuden haaste tulee olemaan se, miten kaupunkilaistuneet maanomistajat saadaan kiinnostumaan metsästyksestä siten, että he ryhtyvät alan harrastajiksi tai tekevät ainakin metsästysmaiden vuokrasopimuksen paikallisen metsästysseuran kanssa, Kuoppala muistutti.

Kesälahden
ampumarataan
panostettava

– Metsästykseen luontevana osana liittyy ampuminen. Riistaeläimen lopettamisen tulee tapahtua aiheuttamatta tarpeetonta kärsimystä. Metsästyksen valmistautumisen tulisikin sisältää paljon ammunnan harjoittelua ja välinetestausta muiden valmistautumistoimenpiteiden lisäksi, Kuoppala muistutti.
– Nyt Kesälahden ampumaradan tulevaisuus on vaakalaudalla ja sen jatko riippuu ensinnäkin ympäristöluvan saamisesta. Toivottavaa olisi, että kaikki Kesälahden ampumarataa käyttävät metsästysseurat ja ammunnan harrastajat olisivat tukemassa ampumarataprojektin loppuun saattamista ja riistanhoitoyhdistys ottaisi taloudellisen vastuun projektin aiheuttamista kuluista. Kesälahti tarvitsee oman ampumaradan. Siihen pitää olla valmiutta panostaa, Kuoppala huomautti.

Ansioituneita
metsästäjiä
palkittiin

50-vuotisjuhlan yhteydessä Villalan Erämiehet palkitsivat seuransa ansioituneita jäseniä. Perustajajäseniä ja seuran nykyisiä kunniajäseniä Taito Karjalaista ja Veikko Turusta muistettiin hopeisella hirvipatsaalla.
Kultaisen hirvipatsaan ja kunniakirjan saivat puheenjohtajina toimineet Matti Karjalainen ja Oiva Karjalainen.
Lisäksi muistettiin Kesälahden riistanhoitoyhdistyksen johtokunnassa toiminutta Heino Käyhköä sekä seurasihteereitä Seppo Pennasta ja Vesa Turusta.