Kunnallistalon kohtalonhetket käsillä

30.08. 14:29

Tohmajärven kunnallistalosta valmistuu tällä viikolla kunnan tilaama tulevaisuuskartoitus, jossa selvitetään rakennuksen tämänhetkinen kunto ja esitetään vaihtoehtoja talon toiminnan tulevaisuudelle.

Jos talo osoittautuu selvityksessä korjauskelpoiseksi, jää ratkaistaviksi kysymyksiksi talon säilyttämisen kohtalo, mahdollinen rahoituksen järjestäminen sekä toiminnan sisältö ja organisoiminen.

Talo on keskeisellä paikalla kuntakeskuksen ytimessä ja vaikuttaa merkittävällä tavalla keskustan yleisilmeeseen. Talon ulkovuoraus on ollut jo pitkän aikaa rähjäisen näköinen, joten jotain on joka tapauksessa tehtävä!

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton ja sen merkittävyys on tuotu esiin useissa lausunnoissa. On harmillista, että varsin lyhyt ajanjakso, jolloin talo oli suojeluskunnan omistuksessa, koetaan joissain näkemyksissä kuin punaiseksi vaatteeksi ja syyksi purkaa koko talo.

Tohmajärvi-Seuran arkiston historiakatsaukset osoittavat, että talo rakennettiin talkoilla kuntalaisten yhteisvoimin vuonna 1926 kuntalaisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Kaurilassa seurantalona muutamia vuosia toiminut rakennus tuli Kemieen Edistysseuraintaloksi, jonka omistaman osakeyhtiön osakkaina oli lukuisia yksityisiä henkilöitä ja useita yhdistyksiä.

Talossa pidettiin koulutustilaisuuksia, opintokerhoja, illanviettoja ja erilaisia kulttuuritilaisuuksia.

Osakeyhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja talo myytiin v. 1940 suojeluskunnalle, jolla oli mahdollisuus saada valtiolta rahaa rakennuksen kunnostukseen. Suojeluskunnan omistusaikana eli sota-aikana talo toimi maanpuolustuksen keskuksena, josta lähdettiin rintamalle ja johon evakot tulivat jatkosijoittamista odottamaan. Talossa toimi myös ilmavalvonta ja lottakahvila.

Suojeluskuntien lakkauttamisen myötä v. 1944 talo lahjoitettiin kunnalle, joka sai siihen kipeästi tarvitsemiaan tiloja hallintoa, koulutoimintaa, terveydenhuoltoa, kirjastoa ja kulttuuritoimintaa varten. Vuosikymmenten aikana talossa on ollut lukuisia toimintoja elokuvateatterista verotoimistoon ja antikvariaatista nykyisiin kirpputoreihin.

Olisiko tässä vaiheessa hyvä suunnata talon käyttöä alkuperäiseen toimintaan päin eli kulttuuritoimintojen näyttämöksi ja yhteiseksi kokoontumispaikaksi - niin kuntalaisille kuin matkailijoillekin?

Kunnalla ei epäilemättä ole halukkuutta tai taloudellista mahdollisuutta teettää rakennuksessa täysremonttia. Kokonaan se ei voi kuitenkaan vetäytyä talon kuntoon saattamisesta - onhan paraatipaikalla oleva historiallinen talo merkittävä osa kuntaimagoa.

Nyt kysytään kuntalaisten innokkuutta ja sitoutumista lähteä ajamaan kunnallistalon asiaa. On uuden sukupolven aika osoittaa, mikä sille on merkityksellistä ja arvokasta.

Mahdollisia rahoituskanavia ja toimintamalleja on useita, mutta ennen kaikkea nyt on hetki saada aikaan kansanliike, joka laittaa asioita tapahtumaan.

RH

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›