Koti-Karjala

Niinikummussa kokeiltiin biohiiletystä ja lahopuuaitaa

07.10. 08:11

KITEE

Tuija Marienberg

Mitä voisi tehdä hukka- tai roskapuulle, jolle ei ole käyttöä edes polttopuuna?

Kiteen Niinikummussa näille risuille ja rangoille esiteltiin kaksi käyttömahdollisuutta.

Niinikummun kyläyhdistys ja Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä -hanke toteuttivat yhteistyössä tapahtuman, jossa perehdyttiin biohiiletykseen ja lahopuuaidan tekoon.

NIINIKUMPU on kylä Kiteen keskustasta lounaaseen. Niinikummussa maasto on nimensä mukaan paikoin kumpuilevaa ja kasvillisuus on osittain lehtomaista.

Kylän nimen arvellaan juontuvan niinipuusta eli metsälehmuksesta, jota kasvaa jonkin verran luonnonvaraisena seudun metsissä.

– Tarkoitus on istuttaa ja palauttaa alueelle metsälehmuksia, yhdistysaktiivi ja entinen puheenjohtaja Birger Syrjärinne kertoi.

– Käytössämme on melkein hehtaari kyläyhdistykselle lahjoitettua maata, hän esitteli aluetta, jolle niinipuupuisto on aikomus perustaa.

VIELÄ EI OLE puiden istuttamisen aika. Ajankohtaista oli keksiä käyttöä kyläyhdistyksen maalla oleville risu- ja rankakasoille.

ProAgria Pohjois-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen oli kylällä vieraillessaan huomioinut jättöpuut ja risukasat.

Jokinen on ProAgrian edustajana mukana Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä -hankkeessa.

– Syntyi idea, että puut voisi hiilettää tai käyttää lahopuuaitana, kertoi haketta vetävä Tanja Airaksinen, Maaseudun Sivistysliitolta.

AURINKOISENA, lokakuisena torstaina Niinikummun kyläyhdistyksen omistamalle rinteelle kaivetussa maakuopassa roihusi tuli.

Kartion muotoisessa, usean kuutiometrin kuopassa paloivat sekä oksat että pitkät rangat.

Tarkoituksena oli tuottaa eloperäisen aineen palaessa syntyvää biohiiltä.

Biohiili parantaa ravinteiden ja kosteuden sitomista maahan sekä helpottaa kasvien ja pieneliöstön kasvua.

Samalla lannoitteiden ja kastelun tarve pienenee ja ravinteiden valuminen vesistöihin sekä pohjaveteen vähenee.

Biohiili sopii kompostoinnin kautta maanparannusaineeksi kasvimaalle tai kukkapenkkiin. Hiili sitoo myös hajuja, joten se soveltuu vaikka huusin kuivikkeeksi.

TOISENA kohteena alueella oli lahopuuaidan rakentaminen, jota opastamassa oli Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko.

Hän löi maahan pystytolpat, jotka oli hetkeä aiemmin hiilletty kärjestä lahonkeston parantamiseksi.

Tolppien väliin kyläläiset kasasivat rankoja, joiden tarkoitus on pikkuhiljaa lahota.

Lahopuuaita auttaa lahopuussa eläviä hyönteisiä, joista monet ovat uhanalaisia. Puissa elävät lahottajat tuottavat samalla ravinteita puutarhan kasveille.

Aidassa viihtyvät myös pölyttäjät, jotka parantavat pihan hedelmä- ja marjasatoa. Linnuille aita tarjoaa ruokaa sekä pesäpaikkoja, ja pikkunisäkkäille, kuten siilille, ruoan ohessa suojaa.

Ihmisille hyöty on terveydellinen. Työskentely ulkoilmassa parantaa hyvinvointia. Lisäksi pihapiirin runsaan eliölajiston tuottamat yhdisteet vähentävät allergia- ja tulehdustaipumusta.

Lahopuuaita on monivuotinen. Tuulenpuuskat pudottavat pihapuista oksia ja risuja, joita voi lahoamisen edetessä lisätä aitaan. Eri lahottajat käyttävät ravinnokseen lahoamisen eri vaiheessa olevaa puuta, joten on vain hyvä, että aidassa on sekä vanhaa että uudempaa puuta.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›