Koti-Karjala

Kari ”Hissu” Hietalahti ja Juha ”Norppa” Taskinen levittivät katiskatietoutta Rääkkylän Koivuniemessä.

Vähemmän verkkoja, enemmän katiskoita

14.09. 14:08

RÄÄKKYLÄ

Tuija Marienberg

Tasan sata kalastajaa sai lauantaina Rääkkylässä norppaturvallisen Saimaa-katiskan. Katiskoista lähes 90 oli varattu ennakkoon.

Etelä-Karjalasta saapuneeseen kuorma-autoon oli pakattu niin monta katiskaa kuin kyytiin mahtui. Osa paikalle saapuneista sai katiskan ilman ennakkovarausta, ja muutama katiska jäi vielä ylikin.

Vastineena ilmaiselle katiskalle jokaisen tuli allekirjoitti sopimus, jossa hän lupaa henkilökohtaisella päätöksellään pitäytyä verkkokalastuksesta ja suosia katiskakalastusta sekä muita norpalle turvallisia pyyntimuotoja saimaannorpan esiintymisalueilla.

– Tapahtuma oli oikein onnistunut, kiitteli Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Hän kertoi heidän ajatelleen, että syyskuu saattaa ajankohtana karsia paikalle saapuvien vapaa-ajankalastajien määrää, koska mökkiläisiä ei enää ole. Ihmisiä Koivunimeen oli kuitenkin saapunut ilahduttavan runsaasti.

– Tällaisissa tilaisuuksissa tärkeää on myös vuorovaikutus. Ihmisillä voi ja saakin olla erilaisia mielipiteitä, jolloin syntyy hyviä keskusteluja.

SUOMEN luonnonsuojeluliitto on järjestänyt Vaihda verkot katiskaan -tapahtumia vuodesta 2014 osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta.

Toiminnan tavoitteena on saada vapaa-ajankalastajat luopumaan norpille vaarallisesta verkkokalastuksesta Saimaalla tarjoamalla vaihtoehdoksi norppaturvallisia katiskoja.

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen hylje. Viimeisin kanta-arvio vuodelta 2019 on noin 410 yksilöä.

Jäiden lähdettyä ja emän vieroitettua kuutit harjoittelevat itsenäistä elämää. Kaloja etsiessään kuutit ovat suuressa vaarassa kuolla verkkoihin tai löysänieluisiin katiskoihin. Myös aikuisia norppia kuolee verkkoihin.

Norppaturvallisella katiskalla kalastettaessa tätä vaaraa ei ole.

MIKÄ TEKEE katiskasta norppaturvallisen?

– Tärkeää on, että katiskan nielu ei mene yli 15 senttimetrin, opastaa Juha ”Norppa” Taskinen.

Elämäntyönsä hän on tehnyt saimaannorppien suojelemiseksi. Saimaata ja saimaannorppien elämää hän on tuonut ihmisille tutuksi elokuvaaja-ohjaajana, valokuvaajana ja kirjailijana.

Nykyisin Taskinen toimii ammattikalastajana norppaturvallisilla rysillä ja katiskoilla kalastaen.

Hän haluaa näyttää esimerkkiä, että norpille turvallinen kalastus Saimaalla on mahdollista ammattimaisestikin, joten se onnistuu myös vapaa-ajankalastajille.

MUKAAN norpansuojeluun Taskinen on pyytänyt toiseen Saimaan rantojen kasvatin, näyttelijä, kirjailija ja vapaa-ajankalastaja Kari ”Hissu” Hietalahden.

Hietalahti tunnetaan teatterinäyttämöltä sekä televisiosarjoista ja elokuvista. Omana itsenään hän esiintyy televisiosarjassa Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla, jonka lisäksi hän on kirjoittanut kaksi kalastusaiheista tietokirjaa.

– Olen Saimaan rannalla syntynyt, niin kuin kaikki kuutit syntyvät, esittäytyy Savonlinnasta kotoisin oleva Hietalahti.

– Helsingissä minulla on työt, asunto ja perhe, mutta kesät vietämme Enonkoskella, jossa on mökki ja anoppila.

Rääkkylässä Hietalahti kertoo vierailevansa ensimmäistä kertaa, mutta Pohjois-Karjala on kyllä miehelle tuttua seutua.

– Isäni asuu Joensuussa, hän toteaa.

NORPPATURVALLISEN katiskan voi ostaa valmiina, rakentaa itse tai muokata vanhasta asentamalla katiskaan vahvan nielunrajoittimen.

Markkinoilla norpille turvallisia ovat Weke- ja Saimaa-katiska.

Hietalahden ja Taskisen esittelemä Saimaa on alkuaan ammattikalastaja Markku Kettusen prototyyppiin perustuva katiska.

Materiaalina on muovipinnoitettu verkko, jonka silmäkoko on 19 millimetriä. Yhdestä verkkorullasta saa kahdeksan katiskaa.

– Jos minä pystyn tämän katiskan rakentamaan, kaikki pystyy, Hietalahti tuumaa.

– Katiskaan on mennyt yli nelikiloisia haukia, kuhia, isoja ahvenia ja tosi hyvin myös rapuja, mutta meidän Pancho ei sinne mahdu, eikä mahdu lintujakaan.

Pancho on monelle televisionkatsojalle tuttu chihuahua, joka matkaa isäntänsä mukana kalastusretkillä. Rääkkylään pieni koira ei ollut mukaan päässyt.

TAPAHTUMAN yksi tarkoitus on vaihtaa verkko katiskaan myös ihan konkreettisesti, paikan päällä.

Kuten Juha Taskinen kiteytti, saimaannorpan elinalueella tavoitteena on vähemmän verkkoja, enemmän katiskoita.

Jänisselällä kalastava Martti Kuronen ojensi kalaverkkonsa katiskakuorman Lappeenrannasta Rääkkylään kuljettaneelle Jari Kiljuselle ja sai tilalle katiskan.

Velvoitetta verkon tuomiseen ei ollut, mutta halutessaan paikalle sai tuoda vaikka kaikki kalaverkot, joita kotipihaan tai mökkivajan nurkkaan oli vuosikymmenten aikana kertynyt.

– Minä toin 30 verkkoa, tuumasi Matti Rouvinen, jonka verkkokuorma oli niin muhkea, ettei sitä ihmisvoimin saanut kerralla kannettua.

– Vanhin verkko on vuodelta 1932. Puikkarissa on vuosiluku. Uusimmat verkot eivät ole järvessä edes käyneet, ne ovat vielä kaupan paketissa.

– Neljälle verkolle pidin luvat, mutta viime kesänä en yhtään kertaa verkkoja vesille laskenut. Olen pyytänyt katiskalla.

VERKKOJEN jatkosijaintia ei ole vielä päätetty. Tällä hetkellä ne odottavat lajittelua Kiteellä.

Kaarina Tiainen kertoo, että viime vuonna verkkoja vietiin Turkuun, jossa ne uusiokäytettiin miesten kalsareihin. Verkkoja on hyödynnetty myös ämpärimateriaalina.

Kunnoltaan parhaimmat verkot päätyvät kenties alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa kalastajille sellaisiin vesiin, joissa norppia ei ole.

Tiainen ilahtuu kuullessaan, että kuormassa on myös lähes 90-vuotias verkko.

– Sellainen kuuluu jo museoon tai muualle nähtäville. Vanhat puuvillaverkot ovat arvokkaita, hän tuumaa.

Sadan jaetun katiskan jatkosijainti on sen sijaan selvä: ne toimivat norppaturvallisina kalanpyydyksinä Saimaalla.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›