Koti-Karjala

”Olen aina halunnuthauskuuttaa ihmisiä”

11.09. 08:48

KESÄLAHTI

Riitta Hakulinen

Oli eräs hetki 80-luvulla, kun Tirkkosen Katri jätti ajattelun sikseen ja sanoi ääneen sen, mitä sylki kielelle toi.

– Olimme Anneli Pölösen näytelmäkirjoituskurssilla, kun Puruveden toimittaja hoksasi, etten ole paikallisia. Kysyi jotta mikä sai Kesälahdelle tulemaan, Katri kertoi.

”Täällä on mahdollisuus loistaa”, tuli Katri sanoneeksi selityksenä Kuopion hylkäämiseen.

– ”Parempi olla suuri Karthagossa, kuin pieni Roomassa”, oli toimittajan sattuva sanoma, Katri nauraa muistolle.

Pienestä pitäen ihmisiä hauskuuttaa halunnut nainen on jättänyt oman jälkensä kesälahtelaisuuteen persoonallaan, tarinan iskennällään, taiteellaan ja yrittäjyydellään.

Kesälahdella vuonna 1986 perustettu käsityöyritys KitiKati oli aika haudata tänä kesänä, mutta taiteen ja viihteen tekeminen polttelee edelleen pian 78-vuotiasta Katria.

KATRI sanoo olevansa nälän neuvoma, ei koulujen rasittama. Pirtaan ei ole käynyt palkkatyö, kun siitä saa vain ”rupia pyllyyn”. Yrittäjyydessä on kiehtonut vapaus ja mahdollisuus toteuttaa luovuutta.

– Kouluaikana jo tein kesäisin ompelijalle näppitöitä luottelemalla kankaita. Ihailin häntä suunnattomasti, kun hän osasi leikata vaatteita mittojen mukaan ilman kaavoja.

Katrin omat ompelutyöt lisääntyivät vähitellen ja Helsingin konttorityökeikan jälkeen hän löysi itsensä Husqvarnan liikkeestä ompelemasta nahkahameita pienille ja vähän isommillekin tytöille.

– Olin minä hurja silloin. Tein kerran tosi isotöisen nahkahameen eräälle naiselle. Siinä nahkapaloista muodostui hienoja kuvioita.

Iltakoulun somistajalinjan jälkeen työ vaihtui mainostoimistoon myöhemmin pornokeisarina tunnetun herran hommiin. Ikkunateippaukset, logot, piirtämiset ja tekstaamiset tulivat tutuiksi.

YRITTÄJYYDEN ihanuus ja hurjuus avautui tuhansien hattujen savottana Muuruvedellä.

– Meillä oli kaksi koulurakennusta vuokralla ja niissä teimme metsästysliivejä, -hattuja ja -pukuja. Tyttöjä oli tehtaassa viisi ja kotona 20 ompelemassa minulle. Pääomaa puuttui, joten se kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Katri lähti yrityksessä olleen myyntimiehen mukana työnjohtajaksi tämän Kesälahdelle perustamaan Eräasuun, jossa jatkui metsästysvaatteiden valmistus.

Toiminta loppui vuoden päästä, mutta Katri ponnahti pinnalle perustamalla KitiKatin, joka tuli tunnetuksi tyynyliinoistaan, kodin tekstiileistä ja vaatteista.

– Ensimmäisen kesän asuin Purujärvellä ja seurasin eversti Kuusimaan kalareissuja. ”Riti rati rallaa, kiti kati kallaa” kuului usein ohi mennessä ja siitä nappasin nimen omalle yritykselle.

KITIKATI erikoistui erityisesti painotöihin, joissa yhdistyivät kaunosieluisuus ja huumori. Töitä oli myynnissä pitkin Pohjois-Karjalaa.

– Yli 100 erilaista tyynyliinamallia olen tehnyt. On niissä ollut Kainulaisen runoja, savolaisia sutkauksia ja omia runojanikin. Ja milloin kukkia ja milloin muuta.

90-luvulla Katrilla leimahti idea toteuttaa esiliinoja, joissa olisi eri pitäjien perinneruokareseptit pitäjän omalla murteella painettuna.

– Kitteelle tuli lanttusupikkaat, Kesälahelle muikkusoppa ja Tohmajärvelle perunavelli ja sienisalaatti. Rääkkylään asti pääsin, mutta siihen se urakka loppui.

– Niin ja professori Marjatta Palander tarkisti karjalanpiiroiden murreasun, muuten sain pitäjien martoista murreapuja. Seulat kyllä on olemassa, joten niitä voisi kyllä vielä uusia painaa.

– Monenlaista tuli tehtyä ja painettua hatin hurttana pitkin pitäjiä, mutta sitten alkoi löhnyttää, kun ikä rupesi painamaan.

Kylillä juoksutti myös vuonna 1989 alkanut vapaan toimittajan työ Itä-Savoon ja Koti-Karjalaan.

TAITELIJA Tirkkosta houkuttaa edelleen laulaminen, maalaaminen, runojen kirjoittaminen, mansikkalaulut ja tarinointi. Juuret itseilmaisuun juontavat lapsuuteen.

– Minulla ei ollut lapsena leikkikavereita, joten opin viihdyttämään itseäni. Äiti kertoi satuja vastoja tehdessä ja itsekin keksin tarinoita ja näytelmiä pienestä lähtien.

– Sain päähäni, että olen vaihdokaslapsi ja että oikea isäni on professori. Nimeni on siis oikeastaan Ursula Salokannel.

Tonttujen näkemiset ja metsänpeittoon eksymiset tulivat tutuiksi ja elämän mystiikka on elänyt koko elämän matkan erityisesti puhuttelevana unimaailmana. Vahva sisäinen maailma on purkautunut milloin piirtämällä tai maalamalla, milloin kirjoittamalla tai lausumalla.

– Monet kaljat olen kapakassa saanut ukkoin kuvia piirtämällä.

Akat alkoivat puolestaan haastamaan Katrille maalauksissa, joista syntyi vuonna 1998 kiertueelle lähtenyt Akkain kuvia -näyttely.

ME KEHITTÄJÄT -hankkeen ideariihessä 90-luvun lopulla Katri sai kuningasidean:

– Ehdotin että järjestettäisiin Helsingin naisille täällä Kesälahdella sellaisia maalauskursseja, joissa sielua puhdistettaisiin maalaamalla ja samalla ääntä tuottamalla - laulamalla, ölisemällä ja miten kenelläkin se lähtisi.

– Itse olin sitä tehnyt ja se tuntui hyvältä jutulta. Ajattele, sielu puhdistuu kahta kautta!

Kokeiluryhmä toteutettiin ihan paikallisin voimin alkuun, mutta kurssin markkinakelpoisuuteen ei luotettu.

– Heräsi epäilys, jotta olisiko Katrilla ammattitaitoa, jos joku alkaisi luovuuden virrassa oirehtimaan. Ehkä se tapahtui liian varhain. Nykyisinhän sellaisia kyllä toteutetaan.

Mitä Katrin omassa luovuuden virrassa vielä tapahtuu, sitä jäämme jännittyneinä odottamaan.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›