Koti-Karjala

GTK suorittaa kallioperätutkimusta

02.09. 09:10

KITEE / TOHMAJÄRVI

Tuija Marienberg

Geologian tutkimuskeskus (GTK) suorittaa parhaillaan kallioperätutkimusta Kiteen itäosissa ja Tohmajärven eteläosissa alueen mineraaliesiintymien kartoittamiseksi.

– Aloitimme kesäkuun alussa ja jatkamme syyskuun puoliväliin tai syyskuun loppuun, kertoo GTK:n geologi Jaro Kuikka.

– Tältä alueelta on 1970-80-luvuilla löytynyt pieniä esiintymiä litiumpitoisia pegmatiitteja.

– Nyt tutkimme, onko alueelta mahdollista löytää muita esiintymiä kuin ne, jotka jo tunnetaan.

GTK:N kartoittajat liikkuvat maastossa autoilla ja jalkaisin. Elokuun lopulla Kuikan seurassa maastotutkimusta tekivät GTK:n tutkimusassistentti Juha Vuohelainen sekä kesäapulainen Heli Rankinen.

– Kartoitamme hakkuuaukeilla kalliopaljastumia, ja etsimme viitteitä sellaisista lohkareista, jotka eivät normaalisti olisi maanpinnan yläpuolella, Jaro Kuikka esittelee.

– Kivilaji, jota etsimme, on vaalea pegmatiitti. Otamme siitä siitä näytteen, jonka toimitamme laboratorioon kemiallista analyysia varten.

– Näyte voi olla täysin tyhjä tai siinä voi olla viitteitä litiumista.

LITIUM on maailman kevyintä metallia, jota käytetään fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi muun muassa akuissa ja paristoissa sekä lääkkeiden valmistuksessa.

Matkapuhelimet ja tietokoneet sisältävät litiumia, samoin sähköautot, -polkupyörät ja -työkalut.

Luonnossa litium ei ole metallisena, vaan aina yhdisteinä, sillä se reagoi voimakkaasti muun muassa veden ja hapen kanssa.

Maailman suurimmat litiumin tuottajamaat ovat Chile, Australia ja Kiina. Niiden jälkeen tulevat Argentiina, Portugali, Zimbabwe, Brasilia ja USA.

OSANA ilmastonmuutoksen torjuntaa sähköautojen osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan, mikä osaltaan lisää litiumin maailmanlaajuista kysyntää.

Jaro Kuikka ja Juha Vuohelainen painottavat, ettei suurenkaan litiumesiintymän löytyminen kuitenkaan käynnistä seudulla kaivosteollisuutta lähivuosina.

– Tämä on pitkäjänteistä toimintaa.

– Mikäli joku yhtiö kiinnostuisi, voisi tutkia, kannattaako esiintymää hyödyntää. Parhaimmillaankin prosessiin menee aikaa monta vuotta.

Esimerkin he mainitsevat Keski-Pohjanmaalta. Kaustisen ja silloisen Ullavan alueelta löydettiin 1960-luvulla spodumeenia, josta litiumia voidaan erottaa.

Kaivosyhtiö läksi kehittämään kaivossuunnitelmia 50 vuotta löydön jälkeen. Helmikuussa 2019 Kaustisen litiumkaivos sai ympäristöluvan. Louhinta on tarkoitus aloittaa lähivuosina.

TUTKIJAT arvioivat, että jos tänä päivänä löytyisi kannattava mineraaliesiintymä, kaivostoiminnan käynnistymiseen menisi vähintään 15 – 20 vuotta.

Kaivos ei välttämättä tulisi sille paikkakunnalle, josta mineraalilohkare löydetään. Jäätikön sisällä lohkare on voinut kulkea pitkiäkin matkoja.

– Jos löytyy jotakin mielenkiintoista, jäljitämme takaisinpäin emokallion, tutkijat kertovat.

– Jos lohkare on iso ja kulmikas, sen lähtöpaikka voi olla parin kilometrin päässä. Mikäli lohkare on todella pyöreä, se voi olla kulkeutunut jään mukana jopa 40 kilometriä.

ERINOMAINEN esimerkki siitä, miten kauas kivi voi emokalliosta irrota, on Rääkkylän Kivisalmesta.

Laivaväylää ruopatessa vuonna 1908 löytyi suuri, kellertävä kivi, jonka Helsingin Geologinen toimisto totesi sisältävän runsaasti kuparia.

Lohkare oli malmista jääkauden irrottama.

Kiven lähtöpaikkaa etsittiin ensin Rääkkylän ympäristöstä. Lopulta tutkimukset johtivat Outokummun alueelle, josta lähes kahden vuoden etsintöjen jälkeen löytyi vuonna 1910 kuparimalmion suoni.

Siitä käynnistyi Outokummun kaivostoiminta.

KESKUSTELUA AIHEESTA

NÄKÖISLEHTI

Koti-Karjala ilmestyy myös näköislehtenä.

Kirjaudu palveluun ›

Tilaa näköislehti ›

GALLUP

Kärsitkö siitepölystä?

KUVAGALLERIAT

Katso lukijoiden kuvat sekä Koti-Karjalan toimituksen kuvagalleriat.

KUVAGALLERIAT ›